Lapsi on iästään riippumatta aina asianosainen kaikissa häntä koskevissa lastensuojeluasioissa. Asianosaisuus tarkoittaa, että lapsella on oikeus saada asiastaan tietoa ja osallistua sen käsittelyyn. Lapsi pidetään
Asianosaisen oikeusturva on huomioitava asiakkuuden eri vaiheissa. Lasta, vanhempia ja muita asianosaisia tulee kuulla ja tiedottaa suunnitelmista ja päätöksistä oikea-aikaisesti. Lastensuojelun päätökset on tehtävä ja
Oikeudellisena terminä huoltajuus tarkoittaa lähinnä oikeutta tehdä lasta koskevia tärkeitä päätöksiä. Oikeudellisesti kyse ei ole lapsen jokapäiväisestä huolenpidosta. Kun hahmottaa tämän, on helpompi ymmärtää, miksi
Lainkäytössä ja hallintoasioissa puhevallalla tarkoitetaan asianosaisen oikeutta laittaa asioita vireille eli tehdä hakemuksia, esittää asiassa vaatimus tai luopua siitä, tulla asiassa kuulluksi ennen päätöksentekoa, antaa
Tämä on kysymys, joka meille toisinaan lapsen huoltoasioita käsiteltäessä esitetään. Lasta ei tietenkään voi pakottaa tapaamaan etävanhempaansa, jos lapsi sitä selkeästi vastustaa. Lapsen tapaamisoikeudessa on
Huostaanotto on lastensuojelutoimenpide, jossa vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta siirtyy vanhemmilta (tai muulta huoltajalta) viranomaisille. Huostaanotto ja sijaishuollon järjestäminen ovat viimesijainen toimenpide lapsen kasvun ja
Edellisellä hallituskaudella lastensuojelun jälkihuollon ikäraja nostettiin 21 vuodesta 25 vuoteen. Uudistus astui voimaan vuoden 2020 alussa. Uuden hallitusohjelman mukaisesti lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa muutetaan jälleen, laskemalla
Edunvalvonta lastensuojelussa perustuu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen sekä kansalliseen lainsäädäntöön liittyvään ja viranomaisia työssään velvoittavaan lapsen oikeuteen osallistua ja ilmaista mielipiteensä itseään koskevissa asioissa. Lastensuojeluasiassa
Lapsen oikeus pitää yhteyttä hänelle läheisiin ihmisiin kuuluu hänen perus- ja ihmisoikeuksiinsa. Hyvinvointialueen, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja sijaishuoltopaikan on tuettava ja edistettävä lapsen ja
Lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain sijaishuoltoon sijoitettuun lapseen. Rajoitustoimenpiteiden käyttö perustuu aina yksilölliseen harkintaan ja rajoitustoimenpiteiden käytön tarkoituksena on turvata sijaishuollon tarkoitus ja samalla
