Lakitoimisto Alexia

Rajoitustoimenpiteet, osa 2

Lapsen yhteydenpidon rajoittaminen

Lapsen oikeus pitää yhteyttä hänelle läheisiin ihmisiin kuuluu hänen perus- ja ihmisoikeuksiinsa. Hyvinvointialueen, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja sijaishuoltopaikan on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänen läheistensä välistä yhteydenpitoa sijaishuollon aikana. Lapsella on oikeus tavata ja pitää muillakin tavoin yhteyttä vanhempiinsa, sisaruksiinsa ja muihin läheisiinsä.

Jos yhteydenpidon määrästä tai toteuttamistavasta syntyy erimielisyyttä asianosaisten kesken, on viranomaisen tehtävä päätös yhteydenpidon rajoittamisesta.

Oman kokemuksemme mukaan yhteydenpidon rajoittamisesta ei aina tehdä asianmukaisia päätöksiä.

Päätöksiä jätetään tekemättä, vaikka erimielisyydet yhteydenpidon toteuttamisesta ovat suuria, eikä esimerkiksi vanhempien toiveita ja vaatimuksia ole voitu huomioida lainkaan yhteydenpidosta päätettäessä. Vanhempien toiveet on saatettu jättää kirjaamatta myös asiakassuunnitelmaan, jossa viranomaisen esitys tapaamisten toteuttamisesta on kirjattu ikään kuin yhteisesti sovituksi suunnitelmaksi.

Kun ohjaamme asiakkaitamme pyytämään valituskelpoisia rajoituspäätöksiä tai lakimiehemme niitä asiakkaan puolesta pyytää, ne kyllä erillisestä pyynnöstä poikkeuksetta tehdään. Rajoituspäätöstä ei kuitenkaan pitäisi joutua erikseen pyytämään.

Yhteydenpidon rajoittaminen edellyttää, että:

  • yhteydenpito vaarantaa sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen ja rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä
  • yhteydenpidosta on vaaraa lapsen hengelle, terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle
  • rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien tai perheen muiden lasten, perhekodin tai laitoksen muiden lasten tai henkilöstön turvallisuuden vuoksi tai 
  • 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa; sama koskee myös 12 vuotta nuorempaa lasta, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Aineiden ja esineiden haltuunotto

Lastensuojelulaitoksen on otettava haltuunsa lapsella olevat päihtymistarkoitukseen käytettävät aineet ja välineet sekä lapsen itsensä tai jonkun toisen vahingoittamiseen tarkoitetut välineet. Laitos saa ottaa haltuunsa myös sellaiset aineet ja esineet, jotka soveltuvat vaarantamaan lapsen omaa tai toisen henkilön henkeä, terveyttä, turvallisuutta tai vahingoittamaan omaisuutta ja jos aineiden tai esineiden käyttö näihin tarkoituksiin on todennäköistä.

Henkilöntarkastus

Henkilöntarkastuksessa tutkitaan, mitä lapsella on kätkettynä vaatteisiinsa tai vaatteiden ja ihon väliin. Taskujen lisäksi myös laukut jne. Henkilöntarkastuksella puututaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, joten sen käyttö edellyttää perusteltua syytä epäillä, että lapsella on yllään tai vaatteissaan päihtymistarkoitukseen tai itsensä tai toisten vahingoittamiseen käytettäviä tai tarkoitettuja aineita tai välineitä.

Henkilönkatsastus

Jos on perusteltua syytä epäillä, että lapsi on käyttänyt päihdyttäviä aineita, voidaan hänelle tehdä henkilönkatsastus. Epäilty käyttö selvitetään puhalluskokeella, virtsanäytteellä, hiusnäytteellä, verinäytteellä tai sylkinäytteellä. Katsastus tulee toimittaa niin ettei siitä aiheudu tarpeetonta haittaa lapselle.

Lapsen liikkumisvapauden rajoittaminen

Liikkumisvapautta voidaan määräaikaisesti rajoittaa kieltämällä lasta poistumasta laitoksen alueelta tai asuinyksikön tiloista, jos se on lapsen huollon kannalta välttämätöntä. Liikkumisvapauden rajoittaminen ei saa toimia rangaistuksena, vaan sen tarkoitus on estää vahingollinen käyttäytyminen esim. päihteiden käyttö tai rikollinen toiminta.

Omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen

Lapsen käytössä olevat tilat, hänen hallussaan oleva omaisuus tai hänelle osoitettu kirje tai lähetys voidaan tarkastaa, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapsella on hallussaan tai hänelle on lähetetty lastensuojelulain 65 §:n 1 tai 3 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä eli päihteitä tai niiden käyttöön soveltuvia välineitä tai lapsen itsensä tai toisen vahingoittamiseen tarkoitettuja välineitä.

Lähetysten luovuttamatta jättäminen

Luottamuksellinen viesti tai lähetys voidaan jättää kokonaan tai osittain luovuttamatta lapselle. Näin voidaan toimia, jos lähetys sisältää aineita tai esineitä, joiden voidaan perustellusti arvioida vakavasti vaarantavan lapsen tai toisen henkilön henkeä, terveyttä, turvallisuutta tai kehitystä.

Kiinnipitäminen

Laitoksen johtaja tai laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö voi lapsen rauhoittamiseksi pitää kiinni lapsesta tai siirtää hänet, jos lapsi sekavan tai uhkaavan käyttäytymisensä perusteella todennäköisesti vahingoittaisi itseään tai muita. Kiinnipitäminen on tällöin lapsen oman tai toisen henkilön hengen, terveyden tai turvallisuuden välittömän vaarantumisen vuoksi taikka omaisuuden merkittävän vahingoittamisen estämiseksi välttämätöntä.

Lapsen eristäminen

Lapsi saadaan eristää laitoksen muista lapsista, jos hän käyttäytymisensä perusteella on vaaraksi itselleen tai muille, tai jos eristäminen on muusta erityisen perustellusta syystä lapsen hengen, terveyden tai turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Eristämistä ei saa käyttää kasvatuskeinona tai rangaistuksena lapselle. Ennen eristämisen käyttämistä on aina harkittava, olisiko tilanne selvitettävissä käyttämällä muita lievempiä keinoja. 

Eristämistä ei saa määrätä pidemmäksi ajaksi kuin lapsen huolenpito ja hoito välttämättä edellyttää. Eristämistä ei saa ilman uutta päätöstä jatkaa yhtäjaksoisesti yli 12 tuntia. Eristäminen on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä. 

Erityinen huolenpito

Erityinen huolenpito tarkoittaa kokonaisvaltaista moniammatillista hoitoa ja huolenpitoa sekä yksilöllistä erityisopetusta sellaisille 12 vuotta täyttäneille nuorille, joiden toiminta erityisen vakavasti vaarantaa heidän henkeään, terveyttään tai kehitystään. Erityistä huolenpitoa voidaan järjestää esimerkiksi aggressiivisesti käyttäytyvien, toistuvasti karkailevien, paljon rikoksia tekevien tai päihderiippuvaisten nuorten elämäntilanteen tasaamiseksi.

Lapsi voi esimerkiksi käyttäytyä itsetuhoisesti, myydä itseään tai olla tilanteessa, jossa häntä pahoinpidellään tai käytetään seksuaalisesti hyväksi. Erityisen huolenpidon järjestämisen edellytyksenä on, ettei sijaishuoltoa ole lapsen hoidon ja huolenpidon tarve huomioon ottaen mahdollista järjestää muulla tavoin.

Lue lisää rajoituksista sijaishuollossa: https://lakitoimistoalexia.fi/rajoitustoimenpiteet-lastensuojelussa/

Lue myös

Lähestymiskielto

Lähestymiskieltoa koskevan lain tarkoituksena on ehkäistä henkeen, terveyteen, vapauteen ja