Avioehto on sopimus, jolla osapuolet itse määräävät, mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista ja mikä siitä vapaata. Avioehdolla voidaan sulkea avio-oikeus kokonaan pois tai määrätä jokin tietty omaisuus, kuten yritysomaisuus tai tuleva perintö avio-oikeudesta vapaaksi.
Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla varmistat, että asioitasi hoitaa valitsemasi henkilö, haluamallasi tavalla. Se on siis yksi elämäsi tärkeimmistä asiakirjoista. Ainakin, mikäli olet 18 vuotta täyttänyt ja haluat vaikuttaa siihen, kuka hoitaa asioitasi, jos tulet itse tilapäisesti tai pysyvästi kykenemättömäksi huolehtimaan niistä.
Olet sitten rikoksen uhrin, tai rikoksesta epäillyn asemassa, on sinun useimmiten tarkoituksenmukaista hankkia avustaja kuulusteluihin ja oikeudenkäyntiin.
Esitutkinnassa on huomioitava sekä epäiltyä vastaan että hänen puolestaan vaikuttavat seikat (tasapuolisuusperiaate). Epäiltyä on myös kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä (syyttömyysolettama). Näin ollen esitutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä seikkoja, jotka tukevat epäilyä, vaan tarkoitus on selvittää, onko rikosta ylipäätään tapahtunut.
Tuomioistuinsovitteluissa ja -käsittelyissä vedotaan usein lapsen etuun. Lapsen etuun vedotaan usein ilman, että tuodaan esiin miksi juuri kyseinen ratkaisu olisi lapsen edun mukainen ja miten lapsen etua on kyseisessä tapauksessa arvioitu.
Lapsen osallisuus koostuu oikeudesta saada tietoa itseä koskevista suunnitelmista, päätöksistä ja ratkaisuista sekä mahdollisuudesta ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa näin itseä koskeviin asioihin.
Rikosvastuun alaikäraja on 15 vuotta, joten alle 15-vuotias ei voi olla rikosasiassa epäiltynä tai vastaajana. Rikoksen asianomistajalla eli uhrilla ei sen sijaan ole ikärajaa. Silloin lapsella tai nuorella on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin.
Vanhempien eron yhteydessä nousevat keskeiseksi kysymykset lapsen huollosta, asumisesta ja toisen vanhemman tapaamisesta. Lähtökohtaisesti vanhemmat sopivat lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatusavusta keskenään ja sopimus voidaan vahvistaa sosiaalitoimessa lastenvalvojan luona. Jos vanhemmat eivät saa sovittua asioista ja ovat erimielisiä, voidaan päätöstä hakea käräjäoikeudesta.
Uusi vanhemmuuslaki astui voimaan vuoden 2023 alussa. Laki yhdisti aiemmat äitiys- ja isyyslait. Sääntelyn peruslähtökohdat eivät muuttuneet. Edelleen lapsella voi olla enintään kaksi oikeudellista vanhempaa. Vanhemmuus kirjataan edelleen joko äitiytenä tai isyytenä, kuitenkin niin, että äitejä voi olla kaksi.
