Huostaanotetun lapsen huolto

Oikeudellisena terminä huoltajuus tarkoittaa lähinnä oikeutta tehdä lasta koskevia tärkeitä päätöksiä. Oikeudellisesti kyse ei ole lapsen jokapäiväisestä huolenpidosta. Kun hahmottaa tämän, on helpompi ymmärtää, miksi huostaanotetun lapsen huoltajuus säilyy ennallaan, vaikka lapsen päivittäisestä huolenpidosta vastaakin joku toinen taho. Huoltajalla on oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia huollettavaansa kohtaan, kuten esimerkiksi elatusvelvollisuus, joka ei pääty lapsen huostaanottoon.

Lapsen huoltajuus

Lapsen huoltajuus ei siirry huostaanottopäätöksen yhteydessä hyvinvointialueelle, sijaisperheelle tai lastensuojelulaitokseen. Lapsen huolto ja edunvalvonta säilyy huostaanotosta ja kodin ulkopuolelle sijoittamisesta huolimatta edelleen hänen huoltajillaan. Kun huostaanotetun lapsen asioita käsitellään eri viranomaisissa, huoltaja on lapsen edustaja. Hyvinvointialueella on kuitenkin oikeus tulla kuulluksi ja käyttää itsenäistä puhevaltaa huostaanotetun lapsen asioissa siltä osin, kuin se on tarpeellista sijaishuollon tarkoituksen toteuttamiseksi.

Hyvinvointialue päättää

Sen sijaan monet huoltajalle kuuluvat lapsen hoitoon liittyvät tehtävät siirtyvät yksin hyvinvointialueen päätettäviksi. Huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi hyvinvointialue päättää huostaanoton jälkeen lapsen olinpaikasta, hoidosta, kasvatuksesta, muusta huolenpidosta, valvonnasta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. Käytännössä tämä tarkoittaa lapsen päivittäisestä elämästä ja huolenpidosta päättämistä.

Lapsen huoltaja päättää

Lapsen huoltajalle jää aina oikeus päättää lapsen nimestä, uskontokunnasta, taloudellisista ja edunvalvontaa liittyvistä asioista sekä käyttää puhevaltaa lapsen kansallisuutta koskevassa asiassa. Huoltajalla on edelleen myös oikeus käyttää lapsen puolesta puhevaltaa kaikissa lapsen omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa asioissa. Sen sijaan lapsen passia koskevassa asiassa hyvinvointialue käyttää puhevaltaa antaen passilaissa tarkoitetun suostumuksen passihakemukseen.

Yhteistoimintavelvoite

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluu yhteistyön sujumisesta vastaaminen lapsen, vanhempien, huoltajan ja sijaishuoltopaikan välillä huostaanoton aikana. Hyvään yhteistoimintaan kuuluu se, että lapsen huoltajaa pyritään aina paitsi tiedottamaan, myös kuulemaan lapsen elämään liittyvistä tärkeistä tosiasialliseen hoitoon ja huolenpitoon liittyvistä päätöksistä myös huostaanoton aikana.

Perhehoitaja

Sijoitetun lapsen perhehoitajia kutsutaan usein sijaisvanhemmiksi. Hyvinvointialue tekee perhehoitajien kanssa toimeksiantosopimuksen huostaanotetun lapsen hoitamisesta ja siitä maksettavasta palkkiosta ja kustannusten korvaamisesta. Perhehoitajasta ei tule lapsen huoltajaa vanhemman sijasta tai tämän ohella. Perhehoitajan tehtävänä on vastata sijoitetun lapsen arjesta eli tosiasiallisesta hoidosta ja kasvatuksesta sijaishuollon aikana, hyvinvointialueen ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ohjeiden ja päätösten mukaisesti. Perhehoitaja päättää pääsääntöisesti lapsen elämään vaikuttavista arjen asioista, jotka tapahtuvat lapsen asuessa hänen luonaan. Huoltaja ja lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päättävät pitkäkestoisemmin lapsen elämään vaikuttavista asioista.

Lastensuojelulaitos

Sijoitetulle lapselle ympärivuorokautista hoitoa tarjoavia yksiköitä kutsutaan lastensuojelulaitoksiksi. Näitä ovat esimerkiksi lastenkodit, perheryhmäkodit ja koulukodit. Lastensuojelulaitokseen sijoitetun lapsen huoltajuus säilyy ennallaan kuten perhehoidossakin, eikä se siirry lastensuojeluyksikölle tai sen henkilöstölle.

Lue lisää huoltajuuden ja vanhemmuuden eroista aiemmin ilmestyneestä artikkelistamme: https://lakitoimistoalexia.fi/vanhemmuus-ja-huoltajuus-erot/ sekä huostaanotosta https://lakitoimistoalexia.fi/huostaanotto/

Aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150263#P3

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830361#L2P11a