Lakitoimisto Alexiasta lapsi saa koulutetun ja osaavan edunvalvojan niin lastensuojelu- kuin rikosprosesseihin silloin, kun huoltaja ei voi toimia lapsen edunvalvojana.
Edunvalvoja toimii lastensuojelulain 22 §:n mukaisena edunvalvojana ja/tai esitutkintalain 4 luvun 8 §:n mukaisena lapsen edunvalvojan sijaisena. Lastensuojeluasiassa lapselle hakee edunvalvojaa hyvinvointialue, huoltaja tai holhousviranomainen (Digi- ja väestötietovirasto, DVV). Edunvalvojan määrää tuomioistuin tai holhousviranomainen.
Esitutkintalain mukaisen edunvalvojan määrää tuomioistuin usein poliisin tutkinnanjohtajan hakemuksesta. Edunvalvontaa voivat hakea myös syyttäjä, DVV tai hyvinvointialue.
Jos on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua lastensuojeluasiassa ja edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi, tulee lapselle määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa asiassa. Kyseessä voi olla esimerkiksi huoltajan terveydentila, päihdeongelma tai huoltajan passiivisuus.
Edunvalvoja valvoo lapsen edun toteutumista lastensuojeluprosessissa. Tässä tehtävässään edunvalvoja perehtyy lapsen elämäntilanteeseen, toiveisiin ja mielipiteisiin. Edunvalvojalla on oikeus osallistua lapsen asioiden selvittelyyn ja muuhun käsittelyyn, sekä hakea päätöksiin muutosta ja vireyttää asioita viranomaisessa tai tuomioistuimessa. Edunvalvoja antaa tarvittaessa lausuntoja lapsen tilanteesta esimerkiksi tuomioistuimeen.
Rikosasiassa tuomioistuimen on määrättävä esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten alle 18-vuotiaalle asianosaiselle edunvalvoja, jos on perusteltua syytä olettaa, että huoltaja tai muu laillinen edustaja ei voi puolueettomasti valvoa asianosaisen etua asiassa ja jos edunvalvojan määrääminen ei ole selvästi tarpeetonta. Kyseessä voi olla esimerkiksi tilanne, jossa huoltajaa tai hänelle läheistä henkilöä epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta.
Edunvalvojan tehtävänä on tuoda lapsen ääni rikosprosessissa kuuluviin ja hakea lapselle mm. avustaja rikosprosessiin, esittää rangaistusvaatimus ja ottaa kantaa vahingonkorvausvaatimuksiin. Edunvalvoja antaa lapselle ikätasoisesti riittävästi tietoa prosessin kulusta ja etenemisestä. Edunvalvoja tekee yhteistyötä poliisin, oikeusavustajan ja tarvittaessa muidenkin yhteistyötahojen kuten lastensuojelun kanssa. Rikosasiassa edunvalvojalla on samat oikeudet ja tehtävät, kuin lapsen huoltajalla olisi kyseisessä asiassa.
Oikeudellisena terminä huoltajuus tarkoittaa lähinnä oikeutta tehdä lasta koskevia tärkeitä päätöksiä. Oikeudellisesti kyse ei ole lapsen jokapäiväisestä huolenpidosta. Kun hahmottaa tämän, on helpompi ymmärtää, miksi
Lainkäytössä ja hallintoasioissa puhevallalla tarkoitetaan asianosaisen oikeutta laittaa asioita vireille eli tehdä hakemuksia, esittää asiassa vaatimus tai luopua siitä, tulla asiassa kuulluksi ennen päätöksentekoa, antaa
Follo-sovittelu eli asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu on vaihtoehto pitkälle ja kuormittavalle oikeudenkäynnille silloin, kun vanhemmat eivät ole päässeet sopuun lasta koskevista asioista lastenvalvojalla ja ensisijaisissa eropalveluissa. Sovittelun
Vanhempien eron yhteydessä nousevat keskeiseksi kysymykset lapsen huollosta, asumisesta ja toisen vanhemman tapaamisesta. Lähtökohtaisesti vanhemmat sopivat lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatusavusta keskenään ja sopimus voidaan vahvistaa sosiaalitoimessa lastenvalvojan luona. Jos vanhemmat eivät saa sovittua asioista ja ovat erimielisiä, voidaan päätöstä hakea käräjäoikeudesta.
Tuomioistuinsovitteluissa ja -käsittelyissä vedotaan usein lapsen etuun. Lapsen etuun vedotaan usein ilman, että tuodaan esiin miksi juuri kyseinen ratkaisu olisi lapsen edun mukainen ja miten lapsen etua on kyseisessä tapauksessa arvioitu.
