Muutos lastensuojelun jälkihuollon ikärajaan

Lastensuojelun jälkihuollon ikärajaan muutos vuoden 2024 alussa

Edellisellä hallituskaudella lastensuojelun jälkihuollon ikäraja nostettiin 21 vuodesta 25 vuoteen. Uudistus astui voimaan vuoden 2020 alussa. Uuden hallitusohjelman mukaisesti lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa muutetaan jälleen, laskemalla ikärajaa kahdella vuodella 23 vuoteen. Laki astui voimaan 1. tammikuuta 2024 puolen vuoden siirtymäajalla.

Jälkihuollon tarkoitus

Jälkihuollon tarkoituksena on helpottaa lapsen tai nuoren itsenäistymistä tai palaamista kotiin, kun sijaishuolto tai pitkä avohuollon sijoitus päättyy. Jälkihuolto on lapselle tai nuorelle tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea. Lasta ja hänen perhettään tukemalla pyritään turvaamaan lapsen kehitys ja kasvu sekä ehkäisemään uudelleen sijoittamisen tarve. Omilleen muuttavan aikuistuvan nuoren kohdalla keskitytään riittävien, itsenäistymiseen tarvittavien valmiuksien vahvistamiseen.

Edellytykset jälkihuollon järjestämiselle

Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus järjestää lapselle tai nuorelle jälkihuoltoa sijaishuollon päättymisen jälkeen. Lapsen tai nuoren oikeus jälkihuoltoon alkaa huostassapidon päätyttyä (viimeistään kun nuori täyttää 18 vuotta). Oikeus jälkihuoltoon syntyy myös avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin. Hyvinvointialue voi aina järjestää jälkihuoltoa yksilölliseen harkintaan perustuen lapselle tai nuorelle myös silloin, kun ehdotonta jälkihuoltovelvollisuutta ei ole ehtinyt syntyä esim. avohuollon sijoituksen kestettyä alle puoli vuotta.

Vaikka jälkihuollon järjestäminen on hyvinvointialueille velvoittavaa, nuorelle itselleen jälkihuolto on aina vapaaehtoista. Jos nuori kieltäytyy tarjotusta jälkihuollosta, hän voi milloin tahansa muuttaa mielensä ja pyytää sitä uudelleen ennen 23 ikävuottaan.

Jälkihuollon toteuttaminen

Jälkihuollon tukitoimia järjestetään aina lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan. Siihen kuuluu yksilöllisen suunnitelman mukaisesti tarvittavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Esimerkiksi: henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa arjen asioiden hoitamiseen, apua asunnon hankkimiseen ja itsenäiseen asumiseen, taloudellista tukea, koulunkäynnin tukemista, tukea työllistymiseen, tukea harrastuksiin, tukea taloustaitojen kehittämiseen ja muissa palveluissa asiointiin. Lastensuojelun jälkihuollon järjestämisestä vastaa se hyvinvointialue, jonka alueella lapsen tai nuoren kotikunta tai viime kädessä asuinkunta on. Järjestämisvastuu seuraa lasta tai nuorta, vaikka kustannusvastussa oleva hyvinvointialue pysyykin samana. Jälkihuollon kustannuksista vastaa se hyvinvointialue, joka on vastannut sijaishuollon kustannuksista. Jos jälkihuolto järjestetään yli puoli vuotta kestäneen avohuollon sijoituksen perusteella, vastaa kustannuksista se hyvinvointialue, jonka alueella lapsen kotikunta avohuollon sijoituksen päättyessä on.

Jälkihuollon asiakassuunnitelma

Yksilöllinen jälkihuollon tuen tarpeen arviointi aloitetaan hyvissä ajoin jo ennen sijaishuollon päättymistä. Jälkihuollon suunnitteluun osallistuvat lapsen tai nuoren lisäksi hänen vanhempansa ja muu lapselle tärkeä läheisverkosto, sijaishuoltopaikka ja lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Kirjalliseen suunnitelmaan kirjataan jälkihuollon tavoitteet, tuen ja avun tarve sekä tarvittavat ja käyttöön otettavat palvelut ja muut tukitoimet.

Itsenäistymisvarat eivät kuulu jälkihuollon tukitoimiin, vaan ovat niistä erillisiä nuorelle itselleen kuuluvia varoja.

Jälkihuoltoon liittyvää lainsäädäntöä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L12P75

Lue lisää artikkeleitamme sijaishuoltoon liittyen: https://lakitoimistoalexia.fi/rajoitustoimenpiteet-lastensuojelussa/ ja https://lakitoimistoalexia.fi/lapsen/