✓ Lasten huolto-, asumis-, tapaamis- ja elatusasiat
✓ Avio- tai avoeron edellyttämä omaisuuden ositus tai erottelu
✓ Apua ja neuvontaa lastensuojeluviranomaisen kanssa asiointiin ja muutoksenhakuun
✓ Perunkirjoitukset ja perinnönjakosopimukset
Usein erityisesti erotilanteissa nousevat keskeiseksi kysymykset lapsen huollosta, asumisesta, toisen vanhemman tapaamisesta ja elatuksesta. Joskus lapsen asioista aiemmin tehtyä sopimusta voi myös olla tarpeen muuttaa muuttuneiden olosuhteiden vuoksi.
Ero ei automaattisesti vaikuta lapsen huoltoon, vaan usein esimerkiksi yhteishuolto jatkuu avioeron jälkeenkin. Lähtökohtaisesti vanhemmat sopivat lapsen asioista keskenään ja sopimus voidaan vahvistaa sosiaalitoimessa lastenvalvojan luona. Jos vanhemmat ovat asioista erimielisiä, eivätkä pääse sopimukseen, voidaan päätöstä hakea viime kädessä käräjäoikeudesta.
Pyrimme aina mahdollisuuksien mukaan edistämään sovinnollista ratkaisua vanhempien välillä. Huomioimme erimielisyyksien läpi myös kokonaisuuden ja kerromme vaihtoehdoista, jotka todennäköisesti edistävät yhteisen lapsenne asioiden sujuvaa ja sopuisaa hoitamista myös tulevaisuudessa. Lopulta katsomme kuitenkin asiaa aina sinun näkökulmastasi ja hoidamme toimeksiantoasi toiveidesi mukaisesti.
Voit pienellä kynnyksellä ottaa meihin yhteyttä ja kertoa tilanteestanne. 15 minuutin alkukartoitus on maksuton.
Perunkirjoitus
Perunkirjoitus on tehtävä jokaisen kuolleen henkilön jälkeen. Riippumatta siitä, millaista tai kuinka paljon omaisuutta häneltä jäi jälkeensä. Perunkirjoituksessa selvitetään kuolinpesän osakkaat ja vainajan varallisuustilanne. Lähtökohtaisesti perunkirjoitus on tehtävä 3 kk kuluessa kuolemasta.
Ensisijaisesti perunkirjoitus kustannetaan kuolinpesän varoista. Vainajan läheinen saattaa kuitenkin joutua vastaamaan perunkirjoituksen kustannuksista, jos kuolinpesässä ei ole riittävästi varoja.
Perunkirjoitus meiltä alkaen 920 euroa (sis. alv 25,5 %). Mahdolliset lisätyötunnit veloitetaan aikaperusteisesti.
Perinnönjako
Kun perunkirjoitus on tehty ja kuolinpesä selvitetty, voi kuka tahansa osakkaista vaatia perinnönjakoa. Jos vainaja oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus. Perintöön oikeutetut voivat lähtökohtaisesti sopia perinnönjaosta keskenään. Perinnönjaosta laaditaan kirjallinen jakokirja. Avustamme jakokirjan laadinnassa ja perinnönjakotilaisuuden järjestämisessä.
Jos joku osakkaista vaatii, tuomioistuin voi myös määrätä pesänjakajan toimittamaan perinnönjaon. Toimitusjako tulee sopimusjaon sijaan kyseeseen lähinnä silloin, jos perinnönsaajat ovat hyvin erimielisiä perinnönjaosta.
Perinnönjako meiltä alkaen 920 euroa (sis. alv 25,5 %). Mahdolliset lisätyötunnit veloitetaan aikaperusteisesti.
Parhaimmillaan perheet saavat lastensuojelusta apua ja tukea erilaisiin elämäntilanteisiin. Käytännössä yhteistyö ei kuitenkaan aina toteudu toivotulla tavalla ja näkemykset lapsen edusta voivat poiketa toisistaan. Perheellä ja viranomaisilla voi olla hyvinkin erilaiset näkemykset perheelle sopivista tukitoimista. Meiltä saat tarvittaessa apua lastensuojeluviranomaisen kanssa asiointiin. Saat meiltä neuvontaa ja ohjausta ja voimme halutessasi osallistua kanssasi palavereihin, auttaa hakemaan muutosta tehtyihin päätöksiin ja tarvittaessa auttaa muistutuksen tai kantelun laatimisessa.
On harvinaista, että lakitoimiston henkilöstöön kuuluu nimenomaan lastensuojeluasioihin erikoistunut asiantuntija. Usein lastensuojeluasioissa avustavat lakimiehet ovat erikoistuneet lastensuojelu- ja hallintoprosessiin ja osaavat neuvoa rajoitetusti juuri asioiden oikeuskäsittelyyn liittyvissä asioissa. Alexiassa meillä on kuitenkin tarjota sinulle vuosikymmenten kokemuksella laajempaa ohjeistusta ja näkökulmaa liittyen lastensuojeluviranomaisen noudattamiin käytänteisiin, asiakkaan asianmukaiseen kohteluun ja tarvittaviin toimenpiteisiin liittyen. Myös lastensuojeluasioissa hoidamme asiat jämäkällä, mutta sovinnollisella otteella. Yhteistyössä asiat hoituvat useimmiten kaikkien osapuolten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
Halutessasi pääset lukemaan blogistamme lisää oikeusturvakeinoista lastensuojelussa: https://lakitoimistoalexia.fi/oikeusturvakeinoja/
Avioliitossa avio-oikeus tarkoittaa toisen puolison omaisuuteen kohdistuvaa oikeutta. Puolisoilla voi olla sekä avio-oikeuden alaista että avio-oikeudesta vapaata omaisuutta. Omaisuus on lähtökohtaisesti sen, kenen nimissä se on. Avioliiton solmiminen ei tee puolisoiden omaisuudesta yhteistä, eikä avio-oikeus perusta puolisolle oikeutta määrätä toisen puolison omaisuudesta avioliiton aikana.
Avio-oikeus saa merkityksensä nimenomaan ositusperusteen syntyessä eli avioliiton päättyessä avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Mikäli puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, on avio-oikeuden alaista netto-omaisuutta enemmän omistavan osapuolen avioliiton päättyessä mahdollisesti luovutettava varoja tasinkona vähemmän omistavalle osapuolelle. Tasinkoa suoritetaan lähtökohtaisesti sen verran, että kumpikin osapuoli saa puolisoiden yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta netto-omaisuudesta puolet. Oikeudestaan tasinkoon voi myös halutessaan luopua.
Avioehdolla osapuolet ovat voineet määrätä osan omaisuudestaan tai kaiken omaisuutensa avio-oikeudesta vapaaksi. Selvitetään yhdessä, onko teillä avio-oikeuden alaista omaisuutta, jonka jakaminen edellyttää osituksen tekemistä. Tarkistetaan myös mahdolliset muut jakoon vaikuttavat asiakirjat, kuten mahdollisesti laatimanne osituksen esisopimus tai avoliittosopimus. Mikäli avio-oikeutta toisen omaisuuteen ei ole, suoritetaan omaisuuden erottelu. Omaisuuden erottelun yhteydessä voi myös tulla ajankohtaiseksi yhteisomistuksen purkaminen.
Jos olette kovin erimielisiä omaisuutenne jaosta, ei osituksesta tai erottelusta saada välttämättä tehtyä sopimusta. Silloin voi olla tarpeen hakea tuomioistuimelta pesänjakajan määräämistä, jotta omaisuuden ositus tai erottelu saadaan suoritettua. Eron yhteydessä tulee usein myös ratkaistavaksi, kumpi osapuolista jää asumaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. Avustamme tarvittaessa myös yhteiselämän lopettamista ja mahdollista asumishyötykorvausta koskevissa riita-asioissa.
Jos toinen vanhemmista rikkoo hyvinvointialueen vahvistamaa sopimusta, tuomioistuimen päätöstä tai väliaikaismääräystä tapaamisoikeudesta, voi toinen vanhempi hakea lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa käräjäoikeudelta. Hakijana voi olla vanhempi, joka
Ero on usein suuri elämänmuutos kaikille perheenjäsenille. Juridisesti lapsi ei ole vanhempiensa erossa asianosainen, mutta ero vaikuttaa lapsen elämään monella eri tavalla. Vastuu asioiden sopimisesta
Oikeudellisena terminä huoltajuus tarkoittaa lähinnä oikeutta tehdä lasta koskevia tärkeitä päätöksiä. Oikeudellisesti kyse ei ole lapsen jokapäiväisestä huolenpidosta. Kun hahmottaa tämän, on helpompi ymmärtää, miksi
Jos lapsi ei voi tavata vanhempaansa turvallisesti kotona tai vanhempien sopimassa paikassa, voidaan lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa turvata tuettujen tai valvottujen tapaamisten avulla. Tuettu tai
Follo-sovittelu eli asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu on vaihtoehto pitkälle ja kuormittavalle oikeudenkäynnille silloin, kun vanhemmat eivät ole päässeet sopuun lasta koskevista asioista lastenvalvojalla ja ensisijaisissa eropalveluissa. Sovittelun
Tämä on kysymys, joka meille toisinaan lapsen huoltoasioita käsiteltäessä esitetään. Lasta ei tietenkään voi pakottaa tapaamaan etävanhempaansa, jos lapsi sitä selkeästi vastustaa. Lapsen tapaamisoikeudessa on
