Lainkäytössä ja hallintoasioissa puhevallalla tarkoitetaan asianosaisen oikeutta laittaa asioita vireille eli tehdä hakemuksia, esittää asiassa vaatimus tai luopua siitä, tulla asiassa kuulluksi ennen päätöksentekoa, antaa asiassa selvitys sekä valittaa tehdystä päätöksestä. Täysivaltainen henkilö voi käyttää itse puhevaltaansa. Vajaavaltaisen osalta puhevaltaa käyttää hänen puolestaan huoltaja, edunvalvoja tai muu laillinen edustaja, joko kokonaan tai osittain. Vajaavaltaisella tarkoitetaan […]
Lainsäädännön mukaan kaikilla, myös lapsella on oikeus yksityisyyteen heti syntymästään alkaen. Lapsen yksityiselämän suoja on kuitenkin siinä mielessä suppeampi kuin aikuisilla, että lapsella on aina lakisääteinen huoltaja, jolla on oikeus tehdä päätöksiä lapsen puolesta. Lähtökohtaisesti huoltajalla onkin päätösvalta alaikäistä koskevissa asioissa. Myös siitä millaisia tietoja ja kuvia lapsestaan julkaisee. Täysin yksiselitteistä ja rajatonta lapsen kuvien […]
Lähestymiskieltoa koskevan lain tarkoituksena on ehkäistä henkeen, terveyteen, vapauteen ja rauhaan kohdistuvia rikoksia ennalta ja parantaa mahdollisuuksia puuttua vakavaan häirintään. Kun henkilö perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai vakavasti häiritsemäksi, voi hän hakea lähestymiskieltoa. Rikoksen uhasta ja muusta vakavasta häirinnästä on esitettävä sellaista selvitystä, jonka ulkopuolinen pystyy havaitsemaan. Esimerkiksi sähköpostit, tekstiviestit, kirjeet, lääkärintodistukset, sosiaaliviranomaisen tai […]
Lähisuhdeväkivallasta puhutaan, kun tekijä ja uhri ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Väkivallan kohteena voi olla kumppani, lapsi, lähisukulainen tai joku muu läheinen henkilö. Fyysisen väkivallan lisäksi uhriin voi kohdistua henkistä väkivaltaa, kuten alistamista, mitätöintiä, manipulointia, kontrollointia, taloudellista hallitsemista, väkivallalla tai itsensä satuttamisella uhkailua, vainoamista, laiminlyöntejä ja estämistä. Seksuaalinen väkivalta voi olla painostamista tai […]
Jos lapsen huoltaja tai muu laillinen edustaja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa, on tuomioistuimen määrättävä esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten alle 18-vuotiaalle rikoksen uhrille, rikoksesta epäillylle tai todistajalle edunvalvoja valtion varoin. Kyseessä voi olla esimerkiksi tilanne, jossa huoltajaa tai tälle läheistä henkilöä (esim. avio- tai avopuolisoa) epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta. Rikosprosessin lisäksi käynnistyy usein […]
Kärsimyskorvauksesta säädetään vahingonkorvauslaissa. Ihmiseen kohdistuvat vahingot jaotellaan vahingonkorvauslaissa kahteen osaan: henkilövahinkoihin ja kärsimykseen. Kärsimyksellä tarkoitetaan loukkauksen aiheuttamaa tunnetta, henkistä kärsimystä ja kärsimyksen korvaamisella viitataan henkisen vahingon hyvittämiseen. Kärsimys aiheuttaa erilaisia ei toivottuja muutoksia vahinkoa kärsineen tunnetilassa, kuten surua, pelkoa, häpeää ja nöyryytystä. Kärsimystä voi aiheutua muiden fyysisten henkilövahinkojen yhteydessä, mutta myös ilman muita henkilövahinkoja. Kärsimyksestä […]
Seksuaalirikoslainsäädäntö uudistui vuoden 2023 alusta. Uudistus vahvistaa jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa. Vapaaehtoisuuden puute on jatkossa keskeistä kaikissa seksuaalirikoksissa ja rangaistukset ovat koventuneet kautta linjan. Raiskauksen määritelmä muuttui uudistuksen myötä suostumusperusteiseksi. Uhrin oma tahto on siis keskeistä rikoslain raiskauksen määrittelyssä. Raiskaus määritellään sukupuoliyhteydessä olemiseksi sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisuus […]
Rikosvastuun alaikäraja on 15 vuotta, joten alle 15-vuotias ei voi olla rikosasiassa epäiltynä tai vastaajana. Rikoksen asianomistajalla eli uhrilla ei sen sijaan ole ikärajaa. Silloin lapsella tai nuorella on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin.
Esitutkinnassa on huomioitava sekä epäiltyä vastaan että hänen puolestaan vaikuttavat seikat (tasapuolisuusperiaate). Epäiltyä on myös kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä (syyttömyysolettama). Näin ollen esitutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä seikkoja, jotka tukevat epäilyä, vaan tarkoitus on selvittää, onko rikosta ylipäätään tapahtunut.
Olet sitten rikoksen uhrin, tai rikoksesta epäillyn asemassa, on sinun useimmiten tarkoituksenmukaista hankkia avustaja kuulusteluihin ja oikeudenkäyntiin.
