Lakitoimisto Alexia

Lapsi vanhempiensa somessa

Lapsen oikeus yksityisyyteen lainsäädännön näkökulmasta

Lainsäädännön mukaan kaikilla, myös lapsella on oikeus yksityisyyteen heti syntymästään alkaen. Lapsen yksityiselämän suoja on kuitenkin siinä mielessä suppeampi kuin aikuisilla, että lapsella on aina lakisääteinen huoltaja, jolla on oikeus tehdä päätöksiä lapsen puolesta. Lähtökohtaisesti huoltajalla onkin päätösvalta alaikäistä koskevissa asioissa. Myös siitä millaisia tietoja ja kuvia lapsestaan julkaisee. Täysin yksiselitteistä ja rajatonta lapsen kuvien ja tietojen julkaiseminen ei kuitenkaan ole.

Jos lapsi on tunnistettavissa julkaistavasta kuvasta, täytyy huomioida henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntö, kuten henkilötietolaki, EU:n tietosuoja-asetus ja Suomen tietosuojalaki. Lapsella on oikeus yksityiselämän suojaan myös perhepiirissä ja huoltajat ovat ensisijaisessa vastuussa siitä, että lapsen yksityiselämän suoja toteutuu.

Lapsen oikeus erityiseen suojeluun

Lapsella on aina oikeus myös erityiseen suojeluun. Vanhempien tehtävänä on huolehtia lapsen edusta ja turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Yksityisyyden suojaan liittyy se, ettei kuvaa saa julkaista ilman kuvassa esiintyvän lupaa. Viime kädessä jää huoltajan arvioitavaksi, onko lapsen ikä- ja kehitystaso sellainen, että lapsi kykenee luvan julkaisuun itse antamaan. Lapsen ollessa hyvin pieni, tekevät vanhemmat arvion kuvan julkaisemisesta kokonaan lapsensa puolesta. Kuvan julkaisua, asiayhteyttä ja lapsen edun toteutumista on aina hyvä pysähtyä hetkeksi ennen julkaisua pohtimaan.

Lapsen etu arviointiperusteena

Koska lapsen etu on ensisijainen arviointiperuste, tulisi lapsen kuvien ja tietojen julkaisemisessa käyttää erityistä harkintaa, vaikkakaan yksityisyyden suojalle ei löydy lainsäädännöstä täysin tarkkaa määritelmää. Lapsen kuvan ja tietojen käyttäminen esim. rasistisissa julkaisuissa tai huoltoriitojen yhteydessä toisen vanhemman mustamaalaamiseksi osoittaa, että vanhemman harkintakyky lapsensa edun valvojana on pettänyt.

Rikosoikeudellinen vastuu

Alaikäiseen henkilöön kohdistuvissa asianomistajarikoksissa oikeus syyttämispyynnön tekemiseen on tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla. Huoltajan alaikäistä vastaan tekemä rikos on kuitenkin virallisen syytteen alainen. Eli jos yksityiselämää loukkaavan tiedon tai kuvan levittäjänä on lapsen huoltaja, saa syyttäjä nostaa syytteen ilman pyyntöä. Rikosvastuun lisäksi yksityisyyttä loukkaavasta julkaisusta voi joutua vahingonkorvausvastuuseen.

Huoltajien näkemyserot

Kysymys somejulkaisuista lasta koskien, nousee lakitoimistossamme ajoittain esille. Erityisesti eronneiden parien välille tulee toisinaan erimielisyyttä siitä, kuinka ja missä yhteydessä toinen vanhemmista, tai hänen uusi puolisonsa voi julkaista yhteisestä lapsesta kuvia tai tietoja. Olemme huomanneet, että erityisesti tunnekuohuissa ja kriisitilanteissa lapsen edun arvioiminen vaikeutuu. Molempien huoltajien suostumus olisi esimerkiksi kuvan julkaisuun lähtökohtaisesti aina hyvä olla olemassa, vaikka lainsäädäntö ei tähän suoraan vanhempia velvoitakkaan. Myöskään isovanhemmat tai muut sukulaiset eivät saa lähtökohtaisesti julkaista tunnistettavia kuvia lapsesta ilman lapsen ja/tai hänen huoltajiensa suostumustaan. Perheen ulkopuolisilla ihmisillä lupa tulee aina olla ja tämä onkin helpompaa ymmärtää. Esimerkiksi koulut ja päiväkodit pyytävät tämän luvan huoltajilta yleensä kirjallisesti jo erilaisia mahdollisia tilanteita ennakoiden.

Tutkintapyyntö tai lastensuojeluilmoitus

Mitä sitten voi tehdä, jos julkaisut selvästi loukkaavat alaikäisen kunniaa tai yksityisyyden suojaa tai jos kuvien tai tietojen julkaisu herättää huolen vanhemman kyvystä arvioida lapsen etua? Poliisille voi tehdä tutkintapyynnön tai lastensuojeluviranomaiselle ilmoituksen, mikäli epäilee lasta loukkaavan rajan ylittyneen. Suositeltavaa tietenkin olisi, että vanhemmat pystyisivät yhdessä löytämään ja sopimaan lapsensa edun mukaisen yhteisen linjan lapsesta tehtäviä mahdollisia julkaisuja koskien. Kynnyksen lapsen kuvien julkaisemiseen tulisi olla mieluummin liian korkea kuin liian matala ja koskea muutakin kuin arkaluonteiseksi arvioituja kuvia ja tietoja. On hyvä muistaa, että kerran verkkoon ladattuja kuvia ja julkaisuja ei saa enää kokonaan poistettua, vaikka varsinainen julkaisu myöhemmin poistettaisiinkin.

Lapsen yksityisyyden suojan kannalta on kokonaan oma kysymyksensä, osaako lapsi itse suojella itseään verkkomaailmassa ja ymmärtääkö hän tekojensa seuraukset. Tässä artikkelissamme keskityimme vain huoltajiin julkaisujen tekijöinä ja luvan antajina.

Lähteet:

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisu; Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa 2016, OTM Talvikki Virkkalan artikkeli; oikeudellinen katsaus lapsen yksityisyyden suojaan verkossa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton julkaisu: https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/hyvinvointia-digiajassa/vauvana-ja-taaperona-digiajassa/lapsen-kuvaaminen-sosiaalisessa-mediassa/

Rikosuhripäivystyksen julkaisu: https://www.riku.fi/rikosuhripaivystys/riku-lehti/riku-lehti-2-2017/juristi-vastaa-mita-tietoja-ja-millaisia-kuvia-vanhemmat-saavat-julkaista-alaikaisista-verkon-sosiaalisissa-palveluissa/

https://lakitoimistoalexia.fi/mita-tarkoittaa-lapsen-etu/

Lue myös

Lähestymiskielto

Lähestymiskieltoa koskevan lain tarkoituksena on ehkäistä henkeen, terveyteen, vapauteen ja