Lähestymiskielto

Lähestymiskielto hengen, terveyden, vapauden tai rauhan suojaamiseksi

Lähestymiskieltoa koskevan lain tarkoituksena on ehkäistä henkeen, terveyteen, vapauteen ja rauhaan kohdistuvia rikoksia ennalta ja parantaa mahdollisuuksia puuttua vakavaan häirintään. Kun henkilö perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai vakavasti häiritsemäksi, voi hän hakea lähestymiskieltoa. Rikoksen uhasta ja muusta vakavasta häirinnästä on esitettävä sellaista selvitystä, jonka ulkopuolinen pystyy havaitsemaan. Esimerkiksi sähköpostit, tekstiviestit, kirjeet, lääkärintodistukset, sosiaaliviranomaisen tai turvakodin kirjaukset ovat sellaista selvitystä.  

Tyypillisiä tapauksia ovat väkivallan uhka tai entisen puolison vakava häirintä toistuvin yhteydenotoin tai vierailuyrityksin, aikuisen lapsen iäkkääseen vanhempaansa kohdistama häirintä ja rahan kiristäminen. Myös oikeudenkäynnin todistajaa voidaan suojella lähestymiskiellolla.

Miten lähestymiskieltoa haetaan?

Lähestymiskieltoa haetaan joko poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta. Hakemuksesta ei ole peritty maksua 1.10.2023 lähtien, vaikka hakemus hylättäisiinkin. Syyttäjä tai poliisi voi määrätä heti voimaan tulevan väliaikaisen lähestymiskiellon. Päätös menee välittömästi käräjäoikeuden tutkittavaksi. Syyttäjä, poliisi tai sosiaaliviranomainen voivat myös hakea kiellon määräämistä, jos uhattu henkilö ei itse uskalla tai pysty sitä tekemään.

Alaikäisen suojaaminen lähestymiskiellolla

Jos kiellolla pyritään suojaamaan alaikäistä henkilöä, kieltoa voi pyytää lapsen huoltaja tai edunvalvoja. Yhteishuollossa olevan lapsen osalta tarvitaan molempien huoltajien suostumus. Jos kyseessä on yhteishuollossa olevan lapsen suojaaminen toiselta vanhemmaltaan, ei toinen huoltaja voi toimia lähestymiskiellon hakijana vaan lasta edustaa ulkopuolinen edunvalvoja. Edunvalvojan palkkion maksaa valtio.

Perusmuotoinen tai laajennettu lähestymiskielto sekä mahdollisuus tekniseen valvontaan

Perusmuotoiseen lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä tai muutenkaan ottaa häneen yhteyttä. Suojattavaa henkilöä ei saa myöskään seurata tai tarkkailla. Laajennettu lähestymiskielto kieltää myös tietyllä alueella oleskelun, kuten esimerkiksi suojattavan henkilön asunnon, työpaikan tai muun oikeuden ratkaisussa erikseen määrätyn paikan läheisyydessä. Lokakuusta 2023 alkaen tuomioistuin on voinut pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta määrätä lähestymiskiellon valvomisen teknisin välinein.

Lähestymiskiellon voimassaoloaika

Lähestymiskielto on voimassa käräjäoikeuden määräämän ajan, kuitenkin enintään vuoden kerrallaan. Kiellon jatkaminen edellyttää pyynnön esittämistä ja käsittelyä käräjäoikeudessa. Tällöinkin kielto voidaan määrätä enintään kahdeksi vuodeksi. Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä enintään 3 kuukauden ajaksi ja tarvittaessa uudistaa enintään 3 kk ajaksi. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös henkilölle, joka asuu samassa asunnossa häirinnän kohteen kanssa. Tällainen perheen sisäinen lähestymiskielto tarkoittaa, että kieltoon määrätty joutuu poistumaan yhteisestä asunnosta ja myös muu yhteydenpito on kielletty.

Lähestymiskiellon rikkominen

Rangaistus lähestymiskiellon rikkomisesta on sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. Kiellon rikkominen on virallisen syytteen alainen rikos, jonka syyttäjä vie oikeuteen uhrin mahdollisesta vastustuksesta huolimatta. Poliisi valvoo kieltoja pääsääntöisesti muun toimintansa yhteydessä ja voi tarvittaessa käyttää pakkokeinoja kieltoa rikottaessa. Teknisesti valvottavaksi määrätyssä lähestymiskiellossa kieltoon määrätylle voidaan asentaa tekninen valvontaväline, jonka perusteella Rikosseuraamuslaitos valvoo kiellon noudattamista.

Lue lisää Laki lähestymiskiellosta