Voiko lapsen kanssa muuttaa ilman toisen huoltajan suostumusta?

Yhteishuoltajuudessa lapsen asuinpaikasta päätetään yhdessä

Mikäli lapsi on vanhempiensa yhteishuollossa, vastaavat vanhemmat yhdessä lapsen huollosta ja häntä koskevien päätösten tekemisestä. Asuinpaikasta päättäminen kuuluu yhteishuollossa molemmille huoltajille, eikä lähivanhempi voi yksin päättää lapsen asuinpaikan muutoksesta. Muuttoon tarvitaan yhteishuollossa lähtökohtaisesti aina etävanhemman suostumus, etenkin toiselle paikkakunnalle muutettaessa. Yhteisestä kodista lasten kanssa muuttava huoltaja tarvitsee Digi- ja väestötietovirastolle tehtävään muuttoilmoitukseen toisen huoltajan suostumuksen. Myöhemmin asuinpaikkaa vaihdettaessa muuttoilmoituksen teko onnistuu teknisesti ilman toisen huoltajan allekirjoitusta tai erillistä suostumusta, mutta toisen huoltajan suostumus tulee muuttoon kuitenkin olla. Samalla paikkakunnalla tapahtuvat muutot eivät yleensä aiheuta huoltajien välillä erimielisyyksiä, eikä suostumus olekaan välttämätön, jos muutto ei vaikuta lapsen huoltoon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen.

Joskus toinen huoltaja/vanhempi voi pyrkiä kieltämään lapsen asumisen tai tapaamiset toisen huoltajan uuden kumppanin kanssa. Toinen huoltaja ei voi kuitenkaan estää entisen puolisonsa yhteen muuttamista uuden kumppanin kanssa tai päättää ketä muita lapsi saa tavata toista huoltajaa tavatessaan. On luonnollista, että uudesta kumppanista tulee jossain vaiheessa osa eronneen parin lasten elämää, on kyse sitten lähivanhemmasta tai tapaajavanhemmasta.

Yksinhuoltaja voi päättää lapsen asuinpaikasta yksin

Jos on yksinhuoltaja, voi muuttopäätöksen tehdä ilman toisen vanhemman suostumusta. Muutto toiselle paikkakunnalle ei kuitenkaan poista lapsen tapaamisoikeutta toiseen vanhempaansa ja muutosta on ilmoitettava hänellekin hyvissä ajoin. Joskus muutto saattaa vaikuttaa olosuhteisiin niin, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa sopimustakin on tarpeen muuttaa.

Lapsen muuttoa koskeva ilmoitusvelvollisuus

Lain mukaan lapsen kanssa muuttoa suunnittelevan vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aiotusta muutosta hyvissä ajoin, viimeistään 3 kk ennen muuttoa, mikäli muutolla on vaikutusta lapsen huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Yhteishuollossa muuttoon tarvitaan myös toisen huoltajan suostumus.

Lain mukaan kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen ja vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Muuttaminen toiselle paikkakunnalle, kauas toisesta vanhemmasta voi aiheuttaa merkittävää haittaa tälle suhteelle.

Huoltajien tehtävistä ja yhteistoiminnasta säädetään laissa

Joskus toinen vanhempi kuitenkin muuttaa lapsen kanssa toisen huoltajan tietämättä tai vastoin tämän tahtoa. Kyseessä voi olla ymmärtämättömyys tai piittaamattomuus laissa säädettyä huoltajien yhteistoimintaa kohtaan. Tällöin sivuutetun huoltajan ainoa mahdollisuus on hyväksyä tilanne tai vaatia tuomioistuimelta lapsen asumisen määräämistä luokseen. Tilanne on sama, jos kyseessä on lapsen ja vanhemman muutto pois perheen yhteisestä kodista.

Koska muuttamista lapsen kanssa ilman toisen vanhemman suostumusta ei ole laissa sanktioitu, eikä sitä myöskään valvota, muuttaminen on mahdollista ja sitä myös tapahtuu. On kuitenkin huomioitava, että kaikenlainen omavaltainen käytös lapsen asioissa näyttäytyy negatiivisena asiana mahdollisessa lapsen huoltajuutta ja asumista myöhemmin koskevassa oikeudenkäynnissä. Suostumuksen pyytäminen (vaikka sitä ei saisikaan) ja muutosta ilmoittaminen osoittavat kykyä ja pyrkimystä yhteistyöhön lapsen toisen vanhemman kanssa.

Asuinpaikasta päätetään viimekädessä käräjäoikeudessa

Joskus toinen huoltaja voi pyrkiä estämään lapsen muuton, vaikka lapsen kanssa muuttoa suunnitteleva huoltaja pyrkisi kaikin keinoin turvaamaan yhteydenpidon lapsen ja toisen huoltajan välillä myös toiselle paikkakunnalle muuton jälkeen. Joskus muuton estämisen taustalla on kiusantekoa, toisinaan taas yhteydenpidon turvaamiseen liittyviä syitä. Usein muuttoonkin on olemassa hyvin perusteltu syy, kuten muut tärkeät perhesuhteet tai esimerkiksi työn vastaanottaminen toiselta paikkakunnalta. Mikäli muutosta tai asuinpaikasta ei päästä yhteisymmärrykseen, voidaan asia viimekädessä ratkaista käräjäoikeuden päätöksellä.

Lue lisää vanhemmuuden ja huoltajuuden eroista sekä vieraannuttamisesta aiemmin julkaistusta artikkeleistamme. Tutustu myös Lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.