Lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpano

Jos toinen vanhemmista rikkoo hyvinvointialueen vahvistamaa sopimusta, tuomioistuimen päätöstä tai väliaikaismääräystä tapaamisoikeudesta, voi toinen vanhempi hakea lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa käräjäoikeudelta. Hakijana voi olla vanhempi, joka ei saa tavata lastaan sopimuksen mukaisesti tai vanhempi, jolle lasta ei tapaamisen jälkeen palauteta sovitusti.

Uhkasakko tai lapsen nouto

Tuomioistuin voi sakon uhalla velvoittaa vanhempaa sallimaan tapaamiset sopimuksessa sovitulla tai tuomioistuimessa päätetyllä tavalla. Tapaamisoikeus voidaan panna täytäntöön viime kädessä myös siten, että lapsi määrätään noudettavaksi. Nouto voidaan kuitenkin määrätä vain, jos olisi todennäköistä, ettei tapaaminen muutoin toteutuisi ja noutoon on lapsen edun kannalta erittäin painavat syyt. Tällainen syy voi olla esimerkiksi lapsen selkeästi osoittama halukkuus tavata toista vanhempaa.

Jos määräys lapsen noutamiseksi annetaan, suorittaa ulosottomies noudon. Noudossa on hänen lisäkseen läsnä myös sovittelija tai sosiaalihuollon viranomainen, lapselle läheinen henkilö ja tarvittaessa myös lääkäri tai muu asiantuntija.

Sopimus voidaan panna täytäntöön, jos se on täytäntöönpanokelpoinen ja sitä rikotaan. Toista vanhempaa ei kuitenkaan voi velvoittaa tapaamaan lasta vasten tahtoaan. Myöskään 12 vuotta täyttäneen kohdalla täytäntöönpanoon ei voida lain mukaan ryhtyä, jos lapsi sitä vastustaa. Alle 12 vuotiasta lastakaan ei lähtökohtaisesti noudeta väkisin.

Lasta pyritään suojaamaan sopimusta täytäntöön pantaessa. Noudon tulee tapahtua hienovaraisesti ja lasta järkyttämättä. Noutoa voidaan joutua myös siirtämään, jos lapsen tilanne ei sitä esimerkiksi lapsen sairauden ja mielentilan vuoksi salli.

Poliisin ja lastensuojelun rooli

Jos toinen vanhempi ei luovuta lasta tapaamiselle sovitusti, ei poliisille tai sosiaaliviranomaiselle soittaminen todennäköisesti ratkaise käsillä olevaa tilannetta. Poliisi tai sosiaaliviranomainen ei voi väkisin lähteä hakemaan tai kuljettamaan lasta vanhempien välillä huoltajan/huoltajien pyynnöstä. Joskus keskusteleminen asianosaisten kanssa voi toki auttaa akuutissa tilanteessa. Lapsen noutaminen vaatii määräyksen tuomioistuimelta ja silloinkin nouto toteutetaan edellisessä kappaleessa kuvatulla tavalla ulosottomiehen toimesta. Määräyksen saamiseen menee aikaa, eivätkä muut viranomaiset voi ryhtyä toteuttamaan toimeenpanoa nopeana ratkaisuna tilanteeseen.

Huolto- tapaamisriitojen ratkaiseminen ja tapaamissopimusten noudattamisen valvominen ei kuulu lastensuojelulle eikä etenkään poliisille. Toki lastensuojelun tarve arvioidaan aina yksilöllisesti ja puuttumiskynnys voi ylittyä, jos vanhempien raju riiteleminen huolto- ja tapaamisasioihin liittyen vaikuttaa lapsen hyvinvointiin tai vaarantaa lapsen oikeuden tavata myös toista vanhempaansa. Samoin huutaminen, uhkaava käytös tai käsirysy hakutilanteessa voi vaatia poliisin puuttumista tilanteeseen. Silloinkin puuttuminen liittyy ensisijaisesti vanhempien omaan käytökseen, ei tapaamisoikeuden ratkomiseen tai valvontaan poliisin toimesta. Sanomattakin on selvää, ettei lapsen tulisi koskaan altistua tällaisille tilanteille. Tarvittaessa vaihtojen ja tapaamisten turvaamiseksi voidaan määrätä valvontaa.

Täytäntöönpanosovittelu

Ensisijaisesti lasta koskevissa asioissa pyritään sovinnon löytämiseen. Tämän vuoksi tuomioistuin antaa käsiteltävänä olevan asian lähtökohtaisesti aina ensin täytäntöönpanosovitteluun. Sovittelussa asiassa pyritään löytämään sovinto ulkopuolisen sovittelijan avulla. Tarkoituksena on edistää vanhempien yhteistoimintaa ja jos lapsen ikä ja kehitystaso sen sallii, keskustelee sovittelija myös lapsen kanssa.

Päätös täytäntöönpanoasiassa

Tuomioistuin voi muuttaa tapaamisoikeutta koskevia ehtoja, jos se on lapsen edun mukaista ja edistää tapaamisoikeuden toteutumista. Käräjäoikeus voi hylätä täytäntöönpanohakemuksen, jos se on selvästi lapsen edun vastainen esimerkiksi muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Tuomioistuin voi täytäntöönpanomääräyksen lisäksi määrätä täytäntöönpanoon myös turvaamistoimia (kuten esim. passin haltuunotto, lapsen olinpaikan muuttamisen kieltäminen) lapsen edun suojelemiseksi ja täytäntöönpanon turvaamiseksi.

Aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä; https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960619

Lue myös:

Onko lapsen pakko tavata etävanhempaansa

Lapsen asema erossa

Vieraannuttaminen vahingoittaa lasta