Lastensuojeluilmoitus

Yksityinen henkilö ilmoituksen tekijänä

Kuka tahansa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen lapsesta, jonka hyvinvoinnista on huolissaan. Myös lapsi itse tai hänen vanhempansa. Pääsääntöisesti perheellä on oikeus tietää, kuka lastensuojeluilmoituksen on tehnyt. Ilmoituksen voi kuitenkin tehdä myös nimettömänä ja sen tekemiseen riittää syntynyt huoli lapsesta. Ilmoituksen tekijän ei siis tarvitse tuntea lapsen tilannetta tarkemmin. Jää lastensuojeluviranomaisen tehtäväksi selvittää onko ilmoituksen kohteena oleva lapsi lastensuojelun tarpeessa. Ilmoitusta ei pidä jättää tekemättä:

• vaikka ei olisi varma, pitääkö ilmoitus tehdä
• vaikka joku muu olisi jo tehnyt ilmoituksen  
• vaikka tietäisi, että lapsella on jo lastensuojelun asiakkuus olemassa
• vaikka olisi tehnyt samasta lapsesta ilmoituksen/ilmoituksia jo aiemmin.

Yksityisellä ihmisellä ei kuitenkaan ole samanlaista lakiin perustuvaa ilmoitusvelvollisuutta kuin monien tahojen työntekijöillä on. Ilmoituksen tekemisen kynnyksen tulisi olla mahdollisimman matala, niin ilmoitusvelvollisella kuin kaikilla muillakin.

Hyvin perustellusta syystä ilmoituksen tekijän henkilöllisyys voidaan salata, vaikka se olisikin lastensuojeluviranomaisen tiedossa. Kyseessä on yleensä lapsen edun, ilmoittajan turvallisuuden tai lastensuojelun tarkoituksen toteutumisen vaarantuminen.

Ilmoitusvelvollinen ilmoituksen tekijänä

Opetustoimi, nuorisotoimi, varhaiskasvatus, palo- ja pelastustoimi, poliisi, tulli, kela, rajavartiolaitos, seurakunta, sosiaali- ja terveydenhuolto ovat esimerkkejä tahoista, joilla on lakiin perustuva ilmoitusvelvollisuus. Jos he saavat tehtäviään hoitaessaan tietää tai kuulla lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve edellyttää mahdollisen lastensuojelun tarpeen selvittämistä, on heidän tehtävä lastensuojeluilmoitus. Ilmoitus tulee tehdä viipymättä, eikä vaitiolovelvollisuus estä näitä tahoja tekemästä lastensuojeluilmoitusta. Ilmoitusvelvollinen ei voi tehdä ilmoitusta nimettömänä tai delegoida ilmoituksen tekemistä esimerkiksi esimiehelleen.

Ilmoitusvelvollisen henkilön on tehtävä myös ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltua syydä epäillä, että vielä syntymätön lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia heti syntymänsä jälkeen.

Lastensuojelulain määräämillä tahoilla on velvollisuus tehdä ilmoitus myös poliisille, jos on syytä epäillä lapsen joutuneen rikoslaissa rangaistavaksi säädetyn seksuaalirikoksen tai pahoinpitelyn kohteeksi.

Miten lastensuojeluilmoitus tehdään

Ilmoituksen voi tehdä kirjallisesti valmiilla lomakkeella tai vapaamuotoisesti, suullisesti puhelimitse tai virastossa, netin kautta tai postitse. Käytännössä ei ole väärää tapaa tehdä ilmoitusta. Ilmoitus tehdään lapsen asuinkunnan hyvinvointialueelle, jos lapsen asuinpaikka on tiedossa. Kiireellisessä tilanteessa tai virka-ajan ulkopuolella ilmoituksen voi tehdä sosiaalipäivystykseen tai hätäkeskukseen.

Mitä tapahtuu lastensuojeluilmoituksen jälkeen

Ilmoituksen jälkeen lastensuojeluviranomainen selvittää välittömästi kiireellisen lastensuojelun tarpeen ja ryhtyy tarvittaessa kiireellisiin lastensuojelutoimenpiteisiin. Tämän jälkeen viranomainen selvittää lapsen ja perheen lastensuojelun tarpeen ja järjestää heille tarvittaessa tukea, apua ja heidän tarvitsemansa palvelut. Selvitys ja palvelutarpeen arviointi tehdään yhdessä lapsen ja perheen kanssa, heitä henkilökohtaisesti tavaten ja kuunnellen. Jos selvityksen aikana ei ilmene lastensuojelun tarvetta, päättyvät lastensuojelun toimet siihen. Joskus ilmoitus voi osoittautua perättömäksikin. Perheelle ei aiheudu tästä kuitenkaan yleensä mielipahaa suurempaa vahinkoa. On pienempi vahinko selvittää lapsen tilanne turhaan, kuin jättää selvitys tekemättä.

Lue myös artikkelimme lapsen kiireellisestä sijoittamisesta.