Asianosaisen oikeusturva on huomioitava asiakkuuden eri vaiheissa. Lasta, vanhempia ja muita asianosaisia tulee kuulla ja tiedottaa suunnitelmista ja päätöksistä oikea-aikaisesti. Lastensuojelun päätökset on tehtävä ja annettava asianosaisille ilman erillisiä pyyntöjä ja asianosaisen omaa aktiivisuutta. Asiakirjojen tulee täyttää niille asetetut vaatimukset ja asianosaisilla on lähtökohtaisesti aina oikeus tutustua niihin. Hallintopäätös on annettava kirjallisesti ja sen on […]
Oikeudellisena terminä huoltajuus tarkoittaa lähinnä oikeutta tehdä lasta koskevia tärkeitä päätöksiä. Oikeudellisesti kyse ei ole lapsen jokapäiväisestä huolenpidosta. Kun hahmottaa tämän, on helpompi ymmärtää, miksi huostaanotetun lapsen huoltajuus säilyy ennallaan, vaikka lapsen päivittäisestä huolenpidosta vastaakin joku toinen taho. Huoltajalla on oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia huollettavaansa kohtaan, kuten esimerkiksi elatusvelvollisuus, joka ei pääty lapsen huostaanottoon. Lapsen […]
Kuka tahansa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen lapsesta, jonka hyvinvoinnista on huolissaan. Myös lapsi itse tai hänen vanhempansa. Pääsääntöisesti perheellä on oikeus tietää, kuka lastensuojeluilmoituksen on tehnyt. Ilmoituksen voi kuitenkin tehdä myös nimettömänä ja sen tekemiseen riittää syntynyt huoli lapsesta. Ilmoituksen tekijän ei siis tarvitse tuntea lapsen tilannetta tarkemmin. Jää lastensuojeluviranomaisen tehtäväksi selvittää onko ilmoituksen kohteena oleva […]
Huostaanotto on lastensuojelutoimenpide, jossa vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta siirtyy vanhemmilta (tai muulta huoltajalta) viranomaisille. Huostaanotto ja sijaishuollon järjestäminen ovat viimesijainen toimenpide lapsen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi, jos huostaanottoon nähden ensisijaiset avohuollon tukitoimet eivät ole mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon katsotaan olevan lapsen edun mukaista. Hyvinvointialueella on velvollisuus ottaa lapsi huostaan ja […]
Edellisellä hallituskaudella lastensuojelun jälkihuollon ikäraja nostettiin 21 vuodesta 25 vuoteen. Uudistus astui voimaan vuoden 2020 alussa. Uuden hallitusohjelman mukaisesti lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa muutetaan jälleen, laskemalla ikärajaa kahdella vuodella 23 vuoteen. Laki astui voimaan 1. tammikuuta 2024 puolen vuoden siirtymäajalla. Jälkihuollon tarkoituksena on helpottaa lapsen tai nuoren itsenäistymistä tai palaamista kotiin, kun sijaishuolto tai pitkä avohuollon […]
Edunvalvonta lastensuojelussa perustuu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen sekä kansalliseen lainsäädäntöön liittyvään ja viranomaisia työssään velvoittavaan lapsen oikeuteen osallistua ja ilmaista mielipiteensä itseään koskevissa asioissa. Lastensuojeluasiassa lapsen henkilöön liittyvän edunvalvonnan hakeminen perustuu lastensuojelulakiin. Muilta osin hakemisessa sovelletaan holhoustoimilain säännöksiä. Lapsella on aina oma oikeudellinen asemansa häntä koskevassa päätöksenteossa. Lapsen huoltajan tai tämän sijaan määrätyn edunvalvojan tehtävä […]
Lapsen oikeus pitää yhteyttä hänelle läheisiin ihmisiin kuuluu hänen perus- ja ihmisoikeuksiinsa. Hyvinvointialueen, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja sijaishuoltopaikan on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänen läheistensä välistä yhteydenpitoa sijaishuollon aikana. Lapsella on oikeus tavata ja pitää muillakin tavoin yhteyttä vanhempiinsa, sisaruksiinsa ja muihin läheisiinsä. Jos yhteydenpidon määrästä tai […]
Lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain sijaishuoltoon sijoitettuun lapseen. Rajoitustoimenpiteiden käyttö perustuu aina yksilölliseen harkintaan ja rajoitustoimenpiteiden käytön tarkoituksena on turvata sijaishuollon tarkoitus ja samalla suojata sekä lasta itseään, että mahdollisesti myös muita. Rajoitustoimenpiteiden käytön tulee aina perustua täsmällisiin ja laissa määriteltyihin edellytyksiin. Rajoitustoimenpiteitä saa käyttää vain lastensuojelun laitoshoidossa, poikkeuksena yhteydenpidon rajoittaminen, jota voidaan käyttää […]
Tyytymättömyyden ilmausten ja valitusten viipymätön ja asiallinen käsittely kuuluu hyvään hallintoon, jota viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus toteuttaa. Tavoitteena on, että ratkaisut olisivat lastensuojelussa alusta alkaen lainmukaisia ja viranomaisten käytös kaikin tavoin asianmukaista. Oikeusturvan toteutumista edistetään säätelemällä mm. viranomaisten päätöksentekoa mahdollisimman tarkasti. Jos kuitenkin kokee, etteivät omat oikeudet ole toteutuneet tai on saanut osakseen epäasiallista käytöstä, […]
Jos lapsi on lastensuojelulain 40 §:ssä mainituista syistä välittömässä vaarassa, voidaan hänelle järjestää kiireellisesti sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. Kiireellinen sijoitus on vakava puuttuminen ihmisten elämään ja yksityisyyteen, joten se on viimesijainen toimenpide, kun ei ole muita mahdollisuuksia turvata lapsen tilannetta. Kiireellinen sijoitus on turvaamistoimi. Sitä käytetään, jos lapsi on välittömässä vaarassa siten, ettei häntä voida turvallisesti […]
