Huostaanotto ei ole pysyvä lastensuojelutoimenpide
Lastensuojelulain mukaan huostaanotto on voimassa toistaiseksi. Lastensuojelutyön ensisijaisena tavoitteena on vanhempien tukeminen heidän kasvatustyössään. Jos ensisijaisista tukitoimista huolimatta päädytään kodin ulkopuoliseen sijoitukseen, on sijoituksen tavoitteena kuitenkin aina perheen jälleenyhdistäminen. Tällä tarkoitetaan lastensuojelulain 30 §:n mukaista toimintaa, jonka tavoitteena on lapsen palaaminen perheensä luo. Usein puhutaan lapsen kotiuttamisesta. Pääsääntö on, että huostaanotto on lopetettava, kun sijaishuollon tarvetta ei enää ole.
Asiakassuunnitelma
Huostaan otettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet, erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle ja hänen vanhemmilleen sekä se, miten toteutetaan yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden läheisten kanssa ja miten huomioidaan lapsen edun mukaisella tavalla tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Lisäksi huostaan otetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi oma erillinen asiakassuunnitelma. Tässä suunnitelmassa arvioidaan muun palvelutarpeen arvioinnin lisäksi myös, millä tavoin vanhemmille järjestettävän erityisen tuen avulla voidaan edistää perheen jälleen yhdistämistä.
Selkeät ja konkreettiset tavoitteet
Lastensuojelulaissa korostetaan lapsen kotiuttamisen suunnitelmallisuutta. Selkeät ja konkreettiset tavoitteet auttavat vanhempia ymmärtämään mitä heidän elämässään tai lapsen elämässä pitäisi tapahtua, jotta lapsen kotiin palaaminen olisi mahdollista. Viranomaisen tulee myös arvioida, mitä tukitoimia ja erityistä tukea lapselle ja perheelle myöntämällä lapsen kotiuttamista voidaan edistää. Viranomaisen oma, aktiivinen rooli onkin perheen jälleenyhdistämisessä keskeisessä asemassa.
Käytännössä
Käytännön kokemuksemme ovat antaneet viitteitä siitä, että vanhempien tukeminen ja läheisverkoston hyödyntäminen ei aina toteudu lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. On tavallista, että vanhemmat eivät ymmärrä mitä muutoksia heiltä odotetaan, että lapsi voisi palata kotiin. Kokemuksemme mukaan vanhemmat ovat usein kuitenkin motivoituneita, valmiita ja halukkaita muutostyöskentelyyn mahdollistaakseen lapsen kotiin palaamisen. He esittävät usein myös itse aktiivisesti toiveita ja hakemuksia tukitoimista, jotka mahdollistaisivat heidän vanhemmuutensa tukemisen. On tavallista, että vanhempien oman erillisen asiakassuunnitelman laatiminen on laiminlyöty kokonaan tai sitten se on laadittu aikuisten palveluissa toteutettuna palvelutarpeen arviointina niin, että siinä on jätetty kokonaan arvioimatta millä tavoin vanhemmalle järjestettävän erityisen tuen avulla lapsen kotiinpaluuseen pyritään.
Lue lisää aiheesta:
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/417#chp_6__sec_29


