Lakitoimisto Alexia

Oikeusturvakeinot lastensuojelussa

oikeusturva lastensuojelussa

Oman oikeusturvan toteutuminen – erilaisia oikeusturvakeinoja

Tyytymättömyyden ilmausten ja valitusten viipymätön ja asiallinen käsittely kuuluu hyvään hallintoon, jota viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus toteuttaa. Tavoitteena on, että ratkaisut olisivat lastensuojelussa alusta alkaen lainmukaisia ja viranomaisten käytös kaikin tavoin asianmukaista. Oikeusturvan toteutumista edistetään säätelemällä mm. viranomaisten päätöksentekoa mahdollisimman tarkasti. Jos kuitenkin kokee, etteivät omat oikeudet ole toteutuneet tai on saanut osakseen epäasiallista käytöstä, on käytössä erilaisia oikeusturvakeinoja.

Parhaimmillaan perheet saavat lastensuojelusta apua ja tukea erilaisiin elämäntilanteisiin. Käytännössä yhteistyö ei kuitenkaan aina toteudu toivotulla tavalla ja näkemykset lapsen edusta voivat poiketa toisistaan. Perheellä ja viranomaisilla voi olla hyvinkin erilaiset näkemykset perheelle sopivista tukitoimista.

Neuvonta ja ohjaus

Viranomaisella on lakisääteinen velvollisuus neuvoa ja selvittää lapsille ja vanhemmille heidän oikeutensa sekä kertoa millaisia oikeusturvakeinoja heillä on käytettävissään. Lisäksi viranomaisella on velvollisuus kertoa muutoksenhaun muodollisista vaatimuksista kuten määräajoista. Muutoksenhakuohjeet liitetään myös kirjallisena annettuihin päätöksiin.

Muistutus ja kantelu

Muistutus on ensisijainen oikeusturvakeino epäkohdista tai epäasianmukaisesta kohtelusta ilmoittamiseen, jos asiaa ei ole onnistunut selvittämään yhteistyössä suoraan kyseisen tahon kanssa. Muistutuksen voi tehdä toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Tarvittaessa sosiaaliasiamies auttaa muistutuksen laatimisessa. Muistutus pitää kirjata ja käsitellä ja antaa siitä kirjallinen vastaus muistutuksen tekijälle. Jos vastaukseen ei ole tyytyväinen, voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon.

Oikeusturvakeinona kantelu käynnistää hallinnon laillisuusvalvonnan. Onko viranomaisen toiminta ollut lain- ja asianmukaista. Kantelun voi tehdä aluehallintovirastolle, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille. Erityistapauksissa AVI voi ohjata kantelun Valviraan. Kanteluviranomaiset eivät kuitenkaan voi kumota tehtyä päätöstä. Jos toiminnassa on moitittavaa, voidaan kanteluratkaisussa huomauttaa kantelun kohteena olevaa tahoa tai antaa hallinnollista ohjausta korjaustoimenpiteiksi.

Oikaisuvaatimus ja muutoksenhaku

Osassa lastensuojeluasioista on ennen valituksen tekemistä tuomioistuimelle haettava oikaisua sosiaalihuollon toimielimeltä. Oikaisua haetaan 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta.

Hyvinvointialueen päätökset, joista tehdään oikaisuvaatimus:

  • Päätös avohuollon tukitoimesta
  • Päätös lastensuojelun avohuollon sijoituksesta
  • Päätös lapsen kiireellisen sijoituksen lopettamisesta
  • Päätös jälkihuollon järjestämisestä lapselle
  • Lastensuojelun jälkihuoltopäätös (jälkihuollon järjestäminen nuorelle)
  • Lastensuojelun jälkihuoltopäätös (vanhemman tai muun henkilön jälkihuollollinen tukeminen)
  • Itsenäistymisvarojen maksaminen 
  • Päätös yksityisen sijoituksen hyväksymisestä (myös kielteiset päätökset)

Lapsen ja vanhemman oikeusturvan kannalta on tärkeää, että merkittävissä lastensuojeluasioissa viranhaltijan päätöksestä on oikeus valittaa suoraan hallinto-oikeuteen ilman oikaisumenettelyä.

Hyvinvointialueen päätökset, joihin haetaan muutosta suoraan hallinto-oikeudelta:

  • Päätös lapsen kiireellisestä sijoituksesta
  • Päätös kiireellisen sijoituksen jatkamisesta
  • Päätös suostumukseen perustuvasta huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta
  • Päätös sijaishuoltopaikan muuttamisesta
  • Päätös yhteydenpidon rajoittamisesta
  • Päätös lapsen huostassapidon lopettamisesta
  • Päätös aineiden ja esineiden haltuunotosta, lähetyksen luovuttamatta jättämisestä, liikkumisvapauden rajoittamisesta, eristämisestä ja erityisestä huolenpidosta

Muutoksenhakuun oikeutettuja ovat pääsääntöisesti 12 vuotta täyttänyt lapsi, huoltaja, vanhempi ja henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut.

Hallinto-oikeus toimii lastensuojeluasioissa pääsääntöisesti ensiasteen muutoksenhakuviranomaisena. Poikkeuksena tahdonvastainen huostaanottoasia. Siinä hallinto-oikeus toimii ensiasteen päätöksentekijänä. Tällöin muutosta haetaan suoraan korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jonne on tahdonvastaisissa huostaanotoissa aina oikeus valittaa ilman valituslupaa. Muista lastensuojelun päätöksistä mahdollisuus jatkovalituksiin vaihtelee asiaryhmittäin.

Hallinto-oikeus tekee tarvittaessa myös päätöksen lapsen tutkimisesta (lastensuojelun hakemuksesta), kun vanhemmat sitä vastustavat. Tuomioistuin voi myös antaa väliaikaisen määräyksen lapsen olinpaikasta ja siitä miten lapsen hoito ja kasvatus on tuomioistuinkäsittelyn aikana järjestettävä, kun lapsen huostaanottoa tai sijaishuoltoa koskeva asia on vireillä hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Lisää julkaisuja löydät Alexian Facebook-sivuilta: https://www.facebook.com/lakitoimistoalexia/ ja Instagramista: https://www.instagram.com/lakitoimistoalexia/

Lue myös

Lähestymiskielto

Lähestymiskieltoa koskevan lain tarkoituksena on ehkäistä henkeen, terveyteen, vapauteen ja