Lapsen osallisuus ja kuuleminen huoltajuusasioissa

Lapsen oikeus tulla kuulluksi on yksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lähtökohdista. Lapsen mielipiteen selvittämiselle ei ole ikärajaa. Pienenkin lapsen mielipidettä voidaan selvittää esimerkiksi satujen, pelien, leikkien ja erilaisten apuvälineiden kuten kuvakorttien avulla. Mielipidettä voidaan selvittää myös havainnoimalla lapsen käytöstä esim. vanhempiensa kanssa.

Lapsella on oikeus saada ohjausta mielipiteensä muodostamiseksi hänen kehitystasonsa vaatimalla tavalla. Ohjausta tulee saada ymmärrettävässä muodossa. Lapsen osallisuus koostuu oikeudesta saada tietoa itseä koskevista suunnitelmista, päätöksistä ja ratkaisuista sekä mahdollisuudesta ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa näin itseä koskeviin asioihin.

Lapsen oikeus osallisuuteen kaikissa häntä koskevissa asioissa on suojattu vahvasti lainsäädännöllä. Merkittäviä esteitä lapsen osallisuudelle ovat käytännössä usein lapsen nuori ikä, vaikea lojaliteettiristiriita silloin, kun vanhemmat ajautuvat toimimaan toisiaan vastaan sen sijaan, että toimisivat samansuuntaisesti lapsen parhaaksi, sekä puutteet aikuisten osaamisessa ja asenteissa.

Kuinka lapsen mielipide selvitetään?

Tuomioistuimen tulee selvittää lapsen mielipide. Lähtökohtaisesti lapsen mielipiteen selvittäminen kuuluu lapsen huoltajille, mutta erityisesti riitatilanteissa lasta voidaan kuulla myös sosiaalitoimessa ja tuomioistuimessa.

Tuomioistuin hankkii tarvittaessa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa selvityksen sosiaalitoimelta. Sosiaalitoimella on tuomioistuinta paremmat mahdollisuudet tavata lasta useammin ja hänen omassa koti- ja elinympäristössään. Tämän olosuhdeselvityksen yhteydessä lasta on kuultava henkilökohtaisesti, mikäli se on lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden mahdollista, lapsi antaa tähän suostumuksensa ja kuuleminen ei ole ilmeisen tarpeetonta. Samalla selvitetään lapsen toivomukset ja mielipide. Lapselle selvitetään hänen kehitystasonsa edellyttämällä tavalla mielipiteen selvittämisen tarkoitus ja selvittämiseen liittyvä menettely.

Lapsen mielipiteen selvittämisellä voi olla erilaisia tavoitteita. Kuulemisen tarkoitus ei kuitenkaan ole todistusaineiston hankkiminen vanhempien toiminnasta vaan tilaisuus lapselle kertoa omista ajatuksistaan.

Lasta voidaan kuulla henkilökohtaisesti tuomioistuimessa, jos se on asian ratkaisemiseksi tarpeen ja lapsi sitä pyytää tai siihen suostuu. Alle kaksitoistavuotiasta voidaan kuulla henkilökohtaisesti vain, jos kuuleminen on välttämätöntä asian ratkaisemiseksi ja siitä ei arvioida aiheutuvan lapselle merkittävää haittaa. Kuuleminen voi tapahtua pääkäsittelyssä tai muulla tuomioistuimen sopivaksi harkitsemalla tavalla

Siviiliprosesseissa ei ole yhtä yhtenäistä menettelyohjetta kuulemiselle, toisin kuin rikosprosesseissa, joissa lapsen kuulemista määrittelevät tarkasti eri lait. Pääsääntönä rikosasioissa on, ettei alle viisitoistavuotiasta tarvitsisi kuulla tuomioistuimen pääkäsittelyssä vaan tämä voitaisiin korvata esitutkintavaiheen kuulustelun video- tai äänitallenteella.

Huom. kun tekstissä viitataan lapsen oikeuksiin, tällä tarkoitetaan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa määriteltyjä lapsen oikeuksia. Pääset halutessasi tutustumaan sopimukseen esimerkiksi Lastensuojelun Keskusliiton ylläpitämällä Lapsenoikeudet.fi -sivustolla. Sopimustekstiin pääset suoraan oheisesta linkistä: https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus-turvaa-lasten-ihmisoikeudet/sopimus-kokonaisuudessaan/