Välitön vaara
Jos lapsi on lastensuojelulain 40 §:ssä mainituista syistä välittömässä vaarassa, voidaan hänelle järjestää kiireellisesti sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. Kiireellinen sijoitus on vakava puuttuminen ihmisten elämään ja yksityisyyteen, joten se on viimesijainen toimenpide, kun ei ole muita mahdollisuuksia turvata lapsen tilannetta.
Kiireellinen sijoitus on turvaamistoimi. Sitä käytetään, jos lapsi on välittömässä vaarassa siten, ettei häntä voida turvallisesti jättää kotiin eikä tilannetta voida turvata avohuollon tukitoimien avulla. Välitön vaara voi olla muutakin kuin kuoleman- tai muu fyysinen vaara. Myös henkinen väkivalta ja muu kaltoin kohtelu voi olla peruste kiireellisen sijoituksen tekemiselle. Usein syyt liittyvät joko kodin olosuhteisiin tai lapsen/nuoren omaan käyttäytymiseen.
Käytössä olevat tiedot
Jos lapsi on päätöksentekohetkellä käytössä olevien tietojen mukaan välittömässä vaarassa siten, ettei häntä voida turvallisesti jättää kotiin esim. vanhemman päihtymystilan vuoksi, hänet voidaan sijoittaa kiireellisesti. Sosiaaliviranomainen voi hankkia lisätietoja tilanteesta sijoituksen aikana.
Sosiaaliviranomainen käyttää tilanteessa aina harkintaa välitöntä vaaraa arvioidessaan. Tilanteen kiireellisyyteen saattaa vaikuttaa esimerkiksi lapsen ikä. Vauvan tai pienen lapsen sijoittamisen kynnys on huomattavasti matalampi kuin 17-vuotiaan lapsen, jos esimerkiksi arvioidaan vanhemman päihtymystilan vaikutusta vanhemman kykyyn huolehtia lapsesta.
Kiireellinen sijoitus edellyttää viranomaispäätöstä. Sen tekee hyvinvointialueen määräämä ammatillisen kelpoisuuden omaava sosiaalityöntekijä. Päätöksen kiireellisen sijoituksen jatkamisesta tekee johtava viranhaltija tai johtavan viranhaltijan määräämä muu viranhaltija. Sama henkilö ei voi tehdä päätöstä sekä kiireellisestä sijoituksesta että sen jatkamisesta.
Kiireellistä sijoitusta koskeva päätös täytyy aina perustella. Perusteluista täytyy käydä ilmi mikä on se välitön vaaratilanne, jonka vuoksi lapsi sijoitetaan, mihin lapsi sijoitetaan ja millä perusteilla sijoituspaikka on valittu.
Läheisverkoston selvitysvelvollisuus koskee myös kiireellistä sijoitusta, mutta käytännössä toimenpiteen kiireellisen luonteen vuoksi, perusteellista selvitystä ei sen yhteydessä ole useinkaan mahdollista tehdä.
Mielipiteen selvittäminen kiireellisen sijoituksen päätöksissä
Ennen kuin tehdään päätös kiireellisestä sijoituksesta, sen jatkamisesta tai lopettamisesta, täytyy selvittää lapsen, vanhemman, huoltajan, sekä muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan henkilön mielipide ja käsitys asiasta. Mielipiteen selvittäminen voidaan poikkeuksellisesti jättää tekemättä, jos asia on niin kiireellinen, ettei selvitystä voida tehdä. Tällöin viivästys aiheuttaisi haittaa lapsen terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle. Mielipiteen selvittäminen ja sen sisältö on kirjattava asiakasasiakirjoihin. Jos mielipide tai käsitys on jätetty selvittämättä, se on perusteltava päätöksessä.
Kiireellinen sijoitus on oikeusvaikutuksiltaan verrattavissa huostaanottoon. Sen aikana hyvinvointialueella on oikeus päättää lapsen asioista toimenpiteen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Yleensä tämä merkitsee päätöstä lapsen olinpaikasta, hoidosta, välttämättömästä terveydenhuollosta ja lapsen yhteydenpidosta vanhempiin ja muihin läheisiin. Hyvinvointialueella on viime kädessä kokonaisvaltainen vastuu lapsen hoidon ja huollon järjestämisestä. Lapsen asioista täytyy neuvotella huoltajien ja vanhempien kanssa, sekä pyrkiä hyvään yhteistoimintaan.
Kiireellisen sijoituksen jatkuminen, raukeaminen tai päättyminen
Kiireellisen sijoituksen enimmäiskestoaika yhdellä viranhaltijan tekemällä päätöksellä on 30 päivää. Tänä aikana täytyy tehdä joko päätös kiireellisen sijoituksen lopettamisesta, jatkamisesta (enintään 30 päivällä), huostaanotosta (kun kaikki asianosaiset suostuvat huostaanottoon) tai hakemus huostaanotosta hallinto-oikeudelle (jos joku asianosaisista vastustaa huostaanottoa).