Follo-sovittelu eli asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu on vaihtoehto pitkälle ja kuormittavalle oikeudenkäynnille silloin, kun vanhemmat eivät ole päässeet sopuun lasta koskevista asioista lastenvalvojalla ja ensisijaisissa eropalveluissa. Sovittelun aikana on mahdollisuus päästä sopimukseen lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevista asioista. Tarkoitus on istuttaa riitelevät vanhemmat saman pöydän ääreen etsimään lapsen kannalta parhainta mahdollista ratkaisua häntä koskeviin asioihin.
Sovittelun toteuttaminen
Follo-sovittelu tapahtuu käräjäoikeudessa ja siihen varataan aikaa usein koko päivä. Sovitteluistunnossa käydään vapaamuotoista keskustelua. Sovitusti myös lapsen kanssa voidaan keskustella. Sovittelijana toimii perheasioihin perehtynyt tuomari ja häntä avustaa vanhemmuuden ja lapsen kehityksen asiantuntija (yleensä psykologi tai sosiaalityöntekijä). Vanhemmat voivat käyttää sovittelussa tukenaan lakimiesavustajaa, joka pyrkii osaltaan edesauttamaan sovinnon saavuttamista. Asia voidaan siirtää sovitteluun myös vireillä olevasta oikeudenkäynnistä. Tällöin oikeudenkäynti keskeytetään odottamaan sovittelun lopputulosta.
Sovittelu perustuu vapaaehtoisuuteen ja se voidaan lopettaa missä vaiheessa tahansa. Sovittelijatuomari on eri henkilö kuin huoltoriita-asiaa oikeudenkäynnissä käsittelevä tuomari. Mikäli sovintoon päästään, sovittelija vahvistaa tuomioistuimen päätökseen rinnastettavan sopimuksen, jolloin siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen.
Nopeus ja kustannustehokkuus
Sovitteluun pääsee nopeasti. Sovitteluistunto järjestetään kuuden viikon kuluessa siitä, kun sovittelun aloittamisesta on tehty päätös. Joskus sovinto saavutetaan yhdellä tapaamisella. Sovittelu on paitsi joustavampi, yleensä myös oikeudenkäyntiä edullisempi vaihtoehto. Käräjäoikeus perii sovittelusta käsittelymaksun. Käyttäessään avustajaa vanhemmat vastaavat oman avustajansa kustannuksista. Sovitteluun voi saada julkista oikeusapua, jos sen edellytykset täyttyvät.
Sovittelussa voidaan ratkaista myös monia sellaisia lapsen arkeen liittyviä kysymyksiä, joita ei voida käsitellä oikeudenkäynnissä. Vanhempien sovinto hyödyttää yleensä ennen kaikkea lasta. Parhaimmillaan menettelyllä vältetään vaikeista huoltoriidoista muodostuva pitkä kierre, jossa uusia riitoja käynnistetään oikeudessa vähäisimmistäkin syistä. Kaikkiin tilanteisiin sovittelu ei sovi. Hyvin suuret erimielisyydet ja yhteisen tahtotilan puuttuminen voivat olla esteitä sovittelun onnistumiselle.
Sovitteluun pääsy
Vanhemmat voivat hakea sovittelua yhdessä tai erikseen lapsen asuinpaikan käräjäoikeudesta vapaamuotoisella hakemuksella. Sovittelun aloittaminen vaatii molempien suostumuksen. Halukkuus sovitteluun voidaan ilmoittaa myös oikeudenkäynnin ollessa vireillä. Saavutetun sovinnon tulee aina olla lapsen edun mukainen. On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua harvoin on olemassa. Lapsen kannalta sopivia ja toimivia ratkaisuja voi olla useampiakin. Vaihtoehdoista sovittelussa joustavasti keskustelemalla on mahdollisuus löytää yhteinen lapsen edun mukainen ratkaisu.
Lue lisää aiheesta: