Elatusvelvollisuus

Vanhempien elatusvelvollisuus

Vanhemmilla on velvollisuus huolehtia lapsensa riittävästä elatuksesta. Elatusvelvollisuus koskee molempia juridisia vanhempia, syntyivätpä lapset avioliitossa tai sen ulkopuolella. Elatukseen kuuluvat lapsen aineellisista ja henkisistä tarpeista huolehtiminen, hoito, koulutus ja siitä aiheutuvat kustannukset.

Elatusapu vai elatustuki

Elatusapua maksamalla vanhempi osallistuu lapsensa elatuksesta aiheutuviin kuluihin, yleensä silloin, kun lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona. Vanhemmat voivat sopia elatusavusta keskenään. Elatussopimusta ei siis ole pakko vahvistaa lastenvalvojalla. On kuitenkin hyvä muistaa, että vain lastenvalvojalla vahvistettu sopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta ovat täytäntöönpantavissa.

Jos vanhemman elatusvastuu ei toteudu vahvistetun sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen perusteella, turvataan lapsen elatus Kelalta haettavalla elatustuella. Lapsella on oikeus elatustukeen, kun elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen, elatusapua ei ole vahvistettu maksettavaksi puutteellisen maksukyvyn vuoksi tai kun elatusapu on puutteellisen maksukyvyn vuoksi vahvistettu maksettavaksi täysimääräistä elatustukea pienempänä.

Elatusapu on siis vanhemman maksama suoritus lapsen elatuksesta aiheutuviin kuluihin ja elatustuki puolestaan kelan maksama etuus, jonka tarkoituksena on turvata lapsen elatus silloin kun hän ei saa elatusta elatusvelvolliselta tai jos elatusapu on pienempi kuin elatustuki.

Maksuvapautuksen edellytykset

Mikäli elatusvelvollinen laiminlyö elatusavun suorittamisen, voi se vanhempi tai muu henkilö, jonka luona lapsi asuu, hakea elatustukea kelasta. Tämän jälkeen Kelalla on oikeus periä maksamattomia elatusapueriä elatusvelvolliselta, viime kädessä ulosottoteitse. Elatusvelvollinen puolestaan voi hakea Kelasta maksuvapautusta, joka voidaan myöntää, jos laiminlyönti on johtunut elatusvelvollisen maksukyvyttömyydestä.

Maksuvapautuksen saaminen edellyttää, että maksukyvyttömyys johtuu itsestä riippumattomista syistä kuten esim. vankilassaolosta, työttömyydestä, työkyvyttömyydestä, asevelvollisuuden suorittamisesta, kuntoutuksessa olosta tai päätoimisesta opiskelusta.

Lapsen elatusapua koskeva riita käräjäoikeudessa

Käräjäoikeuteen lapsen elatusta koskeva asia kannattaa laittaa vireille, jos elatusvelvolliset  eivät pääse yhteisymmärrykseen lapsen elatusavusta. Tämä kannattaa tehdä ajoissa, sillä käräjäoikeus voi vahvistaa elatusavun kanteen vireillepanosta lukien tai taannehtivasti korkeintaan yhden vuoden ajalta ennen kanteen vireille panoa.

Lapsen elatusapua koskeva riita voidaan käräjäoikeudessa ratkaista myös tuomioistuinsovittelussa, joka on oikeudenkäynnin vaihtoehto. Usein kysymys lapsen elatusavusta käsitellään osana huoltoriitaa asiantuntija-avusteisessa huoltoriidan sovittelussa. 

Elatusvastuun päättyminen

Lähtökohtaisesti lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää kahdeksantoista vuotta. Elatusvelvollisuus voi päättyä jo aikaisemminkin, jos lapsi esimerkiksi kykenee täysin elättämään itsensä ansiotyöllään.

Vanhempien vastuu elatuksesta ei poistu, vaikka lapsella olisi oheishuoltaja tai huolto olisi tuomioistuimen päätöksellä määrätty vanhempien sijasta muulle henkilölle. Lapsen oheishuoltajalla tai vanhempien sijaan määrätyllä huoltajalla ei ole elatuslain tarkoittamaa elatusvelvollisuutta lasta kohtaan. 

Mainittakoon vielä, että vanhemman uudelle puolisolle ei synny elatusvastuuta toisen lapsesta, vaikka uusioperheessä yhteistaloudessa eletäänkin. Oheishuoltajiakaan elatusvelvollisuus ei koske.