Tarvitsetko lakimiehen apua, mutta mietit onko sinulla siihen varaa. Oikeusavustajan käyttämisestä aiheutuvia kustannuksia voidaan usein kattaa joko oikeusturvavakuutuksen tai julkisen oikeusavun kautta. Rikos voi olla myös sen luonteinen, että oikeusavustajan kulut korvataan valtion varoista tuloista riippumatta. Seksuaalirikoksen tai vakavan väkivaltarikoksen uhri voi tuloistaan riippumatta saada kokonaan valtion varoista kustannettavan avustajan. Monissa tapauksissa sama mahdollisuus on […]
Jos toinen vanhemmista rikkoo hyvinvointialueen vahvistamaa sopimusta, tuomioistuimen päätöstä tai väliaikaismääräystä tapaamisoikeudesta, voi toinen vanhempi hakea lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa käräjäoikeudelta. Hakijana voi olla vanhempi, joka ei saa tavata lastaan sopimuksen mukaisesti tai vanhempi, jolle lasta ei tapaamisen jälkeen palauteta sovitusti. Tuomioistuin voi sakon uhalla velvoittaa vanhempaa sallimaan tapaamiset sopimuksessa sovitulla tai tuomioistuimessa päätetyllä tavalla. Tapaamisoikeus […]
Ero on usein suuri elämänmuutos kaikille perheenjäsenille. Juridisesti lapsi ei ole vanhempiensa erossa asianosainen, mutta ero vaikuttaa lapsen elämään monella eri tavalla. Vastuu asioiden sopimisesta eron jälkeen on aikuisilla, mutta lapsen mielipiteet ja näkemykset on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan huomioimaan. Lapsen asema riitaisessa erossa on vaikea ja kuormittava. Parasta olisi, jos vanhemmat pystyisivät yhdessä kertomaan lapselle […]
Oikeudellisena terminä huoltajuus tarkoittaa lähinnä oikeutta tehdä lasta koskevia tärkeitä päätöksiä. Oikeudellisesti kyse ei ole lapsen jokapäiväisestä huolenpidosta. Kun hahmottaa tämän, on helpompi ymmärtää, miksi huostaanotetun lapsen huoltajuus säilyy ennallaan, vaikka lapsen päivittäisestä huolenpidosta vastaakin joku toinen taho. Huoltajalla on oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia huollettavaansa kohtaan, kuten esimerkiksi elatusvelvollisuus, joka ei pääty lapsen huostaanottoon. Lapsen […]
Jos lapsi ei voi tavata vanhempaansa turvallisesti kotona tai vanhempien sopimassa paikassa, voidaan lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa turvata tuettujen tai valvottujen tapaamisten avulla. Tuettu tai valvottu tapaaminen perustuu lastenvalvojan vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Tuen ja valvonnan tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti kyse on väliaikaisesta ratkaisusta. Valvottu tapaaminen on viimesijainen järjestely tapaamisten järjestämiseksi, kun tuetut tapaamiset […]
Follo-sovittelu eli asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu on vaihtoehto pitkälle ja kuormittavalle oikeudenkäynnille silloin, kun vanhemmat eivät ole päässeet sopuun lasta koskevista asioista lastenvalvojalla ja ensisijaisissa eropalveluissa. Sovittelun aikana on mahdollisuus päästä sopimukseen lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevista asioista. Tarkoitus on istuttaa riitelevät vanhemmat saman pöydän ääreen etsimään lapsen kannalta parhainta mahdollista ratkaisua häntä koskeviin asioihin. […]
Tämä on kysymys, joka meille toisinaan lapsen huoltoasioita käsiteltäessä esitetään. Lasta ei tietenkään voi pakottaa tapaamaan etävanhempaansa, jos lapsi sitä selkeästi vastustaa. Lapsen tapaamisoikeudessa on kyse on nimenomaan lapsen oikeudesta tavata myös sitä vanhempaa, jonka luona lapsi ei pääsääntöisesti asu. Lapsella ei ole tapaamisiin velvollisuutta, kuten ei etävanhemmallakaan. Lapsella on oikeus säilyttää läheinen suhde myös […]
Kuka tahansa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen lapsesta, jonka hyvinvoinnista on huolissaan. Myös lapsi itse tai hänen vanhempansa. Pääsääntöisesti perheellä on oikeus tietää, kuka lastensuojeluilmoituksen on tehnyt. Ilmoituksen voi kuitenkin tehdä myös nimettömänä ja sen tekemiseen riittää syntynyt huoli lapsesta. Ilmoituksen tekijän ei siis tarvitse tuntea lapsen tilannetta tarkemmin. Jää lastensuojeluviranomaisen tehtäväksi selvittää onko ilmoituksen kohteena oleva […]
Mikäli lapsi on vanhempiensa yhteishuollossa, vastaavat vanhemmat yhdessä lapsen huollosta ja häntä koskevien päätösten tekemisestä. Asuinpaikasta päättäminen kuuluu yhteishuollossa molemmille huoltajille, eikä lähivanhempi voi yksin päättää lapsen asuinpaikan muutoksesta. Muuttoon tarvitaan yhteishuollossa lähtökohtaisesti aina etävanhemman suostumus, etenkin toiselle paikkakunnalle muutettaessa. Yhteisestä kodista lasten kanssa muuttava huoltaja tarvitsee Digi- ja väestötietovirastolle tehtävään muuttoilmoitukseen toisen huoltajan suostumuksen. […]
Huostaanotto on lastensuojelutoimenpide, jossa vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta siirtyy vanhemmilta (tai muulta huoltajalta) viranomaisille. Huostaanotto ja sijaishuollon järjestäminen ovat viimesijainen toimenpide lapsen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi, jos huostaanottoon nähden ensisijaiset avohuollon tukitoimet eivät ole mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon katsotaan olevan lapsen edun mukaista. Hyvinvointialueella on velvollisuus ottaa lapsi huostaan ja […]
