Täysi-ikäinen aikuinenkin voidaan adoptoida perheeseen. Adoptoitavan on täytynyt alaikäisenä olla adoptionhakijan hoidettavana ja kasvatettavana. Vaihtoehtoisesti edellytetään, että hakijan ja adoptoitavan välille on muodostunut adoptoitavan alaikäisyyden aikana side, joka vastaa vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Vakiintuneessa suhteessa adoptionhakija on osallistunut lapsen arkipäivään tiiviisti vuosien ajan. Tuomioistuin käyttää yksilöllistä harkintaa adoption edellytyksiä arvioidessaan. Usein aikuisadoptiot ovat perheensisäisiä […]
Tarvitsetko lakimiehen apua, mutta mietit onko sinulla siihen varaa. Oikeusavustajan käyttämisestä aiheutuvia kustannuksia voidaan usein kattaa joko oikeusturvavakuutuksen tai julkisen oikeusavun kautta. Rikos voi olla myös sen luonteinen, että oikeusavustajan kulut korvataan valtion varoista tuloista riippumatta. Seksuaalirikoksen tai vakavan väkivaltarikoksen uhri voi tuloistaan riippumatta saada kokonaan valtion varoista kustannettavan avustajan. Monissa tapauksissa sama mahdollisuus on […]
Jos toinen vanhemmista rikkoo hyvinvointialueen vahvistamaa sopimusta, tuomioistuimen päätöstä tai väliaikaismääräystä tapaamisoikeudesta, voi toinen vanhempi hakea lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa käräjäoikeudelta. Hakijana voi olla vanhempi, joka ei saa tavata lastaan sopimuksen mukaisesti tai vanhempi, jolle lasta ei tapaamisen jälkeen palauteta sovitusti. Tuomioistuin voi sakon uhalla velvoittaa vanhempaa sallimaan tapaamiset sopimuksessa sovitulla tai tuomioistuimessa päätetyllä tavalla. Tapaamisoikeus […]
Ero on usein suuri elämänmuutos kaikille perheenjäsenille. Juridisesti lapsi ei ole vanhempiensa erossa asianosainen, mutta ero vaikuttaa lapsen elämään monella eri tavalla. Vastuu asioiden sopimisesta eron jälkeen on aikuisilla, mutta lapsen mielipiteet ja näkemykset on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan huomioimaan. Lapsen asema riitaisessa erossa on vaikea ja kuormittava. Parasta olisi, jos vanhemmat pystyisivät yhdessä kertomaan lapselle […]
Jos lapsi ei voi tavata vanhempaansa turvallisesti kotona tai vanhempien sopimassa paikassa, voidaan lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa turvata tuettujen tai valvottujen tapaamisten avulla. Tuettu tai valvottu tapaaminen perustuu lastenvalvojan vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Tuen ja valvonnan tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti kyse on väliaikaisesta ratkaisusta. Valvottu tapaaminen on viimesijainen järjestely tapaamisten järjestämiseksi, kun tuetut tapaamiset […]
Follo-sovittelu eli asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu on vaihtoehto pitkälle ja kuormittavalle oikeudenkäynnille silloin, kun vanhemmat eivät ole päässeet sopuun lasta koskevista asioista lastenvalvojalla ja ensisijaisissa eropalveluissa. Sovittelun aikana on mahdollisuus päästä sopimukseen lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevista asioista. Tarkoitus on istuttaa riitelevät vanhemmat saman pöydän ääreen etsimään lapsen kannalta parhainta mahdollista ratkaisua häntä koskeviin asioihin. […]
Tämä on kysymys, joka meille toisinaan lapsen huoltoasioita käsiteltäessä esitetään. Lasta ei tietenkään voi pakottaa tapaamaan etävanhempaansa, jos lapsi sitä selkeästi vastustaa. Lapsen tapaamisoikeudessa on kyse on nimenomaan lapsen oikeudesta tavata myös sitä vanhempaa, jonka luona lapsi ei pääsääntöisesti asu. Lapsella ei ole tapaamisiin velvollisuutta, kuten ei etävanhemmallakaan. Lapsella on oikeus säilyttää läheinen suhde myös […]
Mikäli lapsi on vanhempiensa yhteishuollossa, vastaavat vanhemmat yhdessä lapsen huollosta ja häntä koskevien päätösten tekemisestä. Asuinpaikasta päättäminen kuuluu yhteishuollossa molemmille huoltajille, eikä lähivanhempi voi yksin päättää lapsen asuinpaikan muutoksesta. Muuttoon tarvitaan yhteishuollossa lähtökohtaisesti aina etävanhemman suostumus, etenkin toiselle paikkakunnalle muutettaessa. Yhteisestä kodista lasten kanssa muuttava huoltaja tarvitsee Digi- ja väestötietovirastolle tehtävään muuttoilmoitukseen toisen huoltajan suostumuksen. […]
Oletko tullut koskaan ajatelleeksi, mitä alaikäisille lapsillesi tapahtuu, jos he jäävät kuolemasi jälkeen ilman huoltajaa? Tai tulet muuten estyneeksi huolehtimaan ja hoitamaan huoltajan tehtäviäsi? Lapsia ei voi testamentata samalla tavalla kenellekään, kuin esimerkiksi irtaimistoa ja muuta kiinteää omaisuutta. Vanhemmat voivat kuitenkin etukäteen esittää toiveensa siitä, miten lapsen huolto tulisi vanhemman kuoleman jälkeen järjestää. Kirjallisen huoltotestamentin […]
Edunvalvonta lastensuojelussa perustuu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen sekä kansalliseen lainsäädäntöön liittyvään ja viranomaisia työssään velvoittavaan lapsen oikeuteen osallistua ja ilmaista mielipiteensä itseään koskevissa asioissa. Lastensuojeluasiassa lapsen henkilöön liittyvän edunvalvonnan hakeminen perustuu lastensuojelulakiin. Muilta osin hakemisessa sovelletaan holhoustoimilain säännöksiä. Lapsella on aina oma oikeudellinen asemansa häntä koskevassa päätöksenteossa. Lapsen huoltajan tai tämän sijaan määrätyn edunvalvojan tehtävä […]
