Huostaanotetun lapsen huolto

Oikeudellisena terminä huoltajuus tarkoittaa lähinnä oikeutta tehdä lasta koskevia tärkeitä päätöksiä. Oikeudellisesti kyse ei ole lapsen jokapäiväisestä huolenpidosta. Kun hahmottaa tämän, on helpompi ymmärtää, miksi huostaanotetun lapsen huoltajuus säilyy ennallaan, vaikka lapsen päivittäisestä huolenpidosta vastaakin joku toinen taho. Huoltajalla on oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia huollettavaansa kohtaan, kuten esimerkiksi elatusvelvollisuus, joka ei pääty lapsen huostaanottoon. Lapsen […]

Valvottu tai tuettu tapaaminen

Jos lapsi ei voi tavata vanhempaansa turvallisesti kotona tai vanhempien sopimassa paikassa, voidaan lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa turvata tuettujen tai valvottujen tapaamisten avulla. Tuettu tai valvottu tapaaminen perustuu lastenvalvojan vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Tuen ja valvonnan tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti kyse on väliaikaisesta ratkaisusta. Valvottu tapaaminen on viimesijainen järjestely tapaamisten järjestämiseksi, kun tuetut tapaamiset […]

Follo-sovittelu lapsiasioissa

Follo-sovittelu eli asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu on vaihtoehto pitkälle ja kuormittavalle oikeudenkäynnille silloin, kun vanhemmat eivät ole päässeet sopuun lasta koskevista asioista lastenvalvojalla ja ensisijaisissa eropalveluissa. Sovittelun aikana on mahdollisuus päästä sopimukseen lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevista asioista. Tarkoitus on istuttaa riitelevät vanhemmat saman pöydän ääreen etsimään lapsen kannalta parhainta mahdollista ratkaisua häntä koskeviin asioihin. […]

Onko lapsen pakko tavata etävanhempaansa?

Tämä on kysymys, joka meille toisinaan lapsen huoltoasioita käsiteltäessä esitetään. Lasta ei tietenkään voi pakottaa tapaamaan etävanhempaansa, jos lapsi sitä selkeästi vastustaa. Lapsen tapaamisoikeudessa on kyse on nimenomaan lapsen oikeudesta tavata myös sitä vanhempaa, jonka luona lapsi ei pääsääntöisesti asu. Lapsella ei ole tapaamisiin velvollisuutta, kuten ei etävanhemmallakaan. Lapsella on oikeus säilyttää läheinen suhde myös […]

Lastensuojeluilmoitus

Kuka tahansa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen lapsesta, jonka hyvinvoinnista on huolissaan. Myös lapsi itse tai hänen vanhempansa. Pääsääntöisesti perheellä on oikeus tietää, kuka lastensuojeluilmoituksen on tehnyt. Ilmoituksen voi kuitenkin tehdä myös nimettömänä ja sen tekemiseen riittää syntynyt huoli lapsesta. Ilmoituksen tekijän ei siis tarvitse tuntea lapsen tilannetta tarkemmin. Jää lastensuojeluviranomaisen tehtäväksi selvittää onko ilmoituksen kohteena oleva […]

Voiko lapsen kanssa muuttaa ilman toisen huoltajan suostumusta?

Mikäli lapsi on vanhempiensa yhteishuollossa, vastaavat vanhemmat yhdessä lapsen huollosta ja häntä koskevien päätösten tekemisestä. Asuinpaikasta päättäminen kuuluu yhteishuollossa molemmille huoltajille, eikä lähivanhempi voi yksin päättää lapsen asuinpaikan muutoksesta. Muuttoon tarvitaan yhteishuollossa lähtökohtaisesti aina etävanhemman suostumus, etenkin toiselle paikkakunnalle muutettaessa. Yhteisestä kodista lasten kanssa muuttava huoltaja tarvitsee Digi- ja väestötietovirastolle tehtävään muuttoilmoitukseen toisen huoltajan suostumuksen. […]

Huostaanotto

Huostaanotto on lastensuojelutoimenpide, jossa vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta siirtyy vanhemmilta (tai muulta huoltajalta) viranomaisille. Huostaanotto ja sijaishuollon järjestäminen ovat viimesijainen toimenpide lapsen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi, jos huostaanottoon nähden ensisijaiset avohuollon tukitoimet eivät ole mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon katsotaan olevan lapsen edun mukaista. Hyvinvointialueella on velvollisuus ottaa lapsi huostaan ja […]

Muutos lastensuojelun jälkihuollon ikärajaan

Edellisellä hallituskaudella lastensuojelun jälkihuollon ikäraja nostettiin 21 vuodesta 25 vuoteen. Uudistus astui voimaan vuoden 2020 alussa. Uuden hallitusohjelman mukaisesti lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa muutetaan jälleen, laskemalla ikärajaa kahdella vuodella 23 vuoteen. Laki astui voimaan 1. tammikuuta 2024 puolen vuoden siirtymäajalla. Jälkihuollon tarkoituksena on helpottaa lapsen tai nuoren itsenäistymistä tai palaamista kotiin, kun sijaishuolto tai pitkä avohuollon […]

Huoltotestamentti vanhempien kuoleman varalta

Oletko tullut koskaan ajatelleeksi, mitä alaikäisille lapsillesi tapahtuu, jos he jäävät kuolemasi jälkeen ilman huoltajaa? Tai tulet muuten estyneeksi huolehtimaan ja hoitamaan huoltajan tehtäviäsi? Lapsia ei voi testamentata samalla tavalla kenellekään, kuin esimerkiksi irtaimistoa ja muuta kiinteää omaisuutta. Vanhemmat voivat kuitenkin etukäteen esittää toiveensa siitä, miten lapsen huolto tulisi vanhemman kuoleman jälkeen järjestää. Kirjallisen huoltotestamentin […]

Edunvalvonta lastensuojelussa

Edunvalvonta lastensuojelussa perustuu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen sekä kansalliseen lainsäädäntöön liittyvään ja viranomaisia työssään velvoittavaan lapsen oikeuteen osallistua ja ilmaista mielipiteensä itseään koskevissa asioissa. Lastensuojeluasiassa lapsen henkilöön liittyvän edunvalvonnan hakeminen perustuu lastensuojelulakiin. Muilta osin hakemisessa sovelletaan holhoustoimilain säännöksiä. Lapsella on aina oma oikeudellinen asemansa häntä koskevassa päätöksenteossa. Lapsen huoltajan tai tämän sijaan määrätyn edunvalvojan tehtävä […]