Adoptio

Adoptioneuvonta

Suomessa adoptioprosessi alkaa aina lakisääteisellä adoptioneuvonnalla. Neuvonta on tarkoitettu vanhemmille, jotka harkitsevat lapsensa antamista adoptoitavaksi tai heille, jotka haluavat adoptoida lapsen itselleen. Adoptioneuvonnan kautta annetaan tietoa adoptiosta, käsitellään ja arvioidaan hakijan edellytyksiä ja valmiuksia adoptioon sekä autetaan siihen valmistautumisessa. Pakollisella adoptioneuvonnalla pyritään varmistamaan adoptiolapsen turvallisuus ja etu. Adoptioneuvonta koskee niin kotimaisia, ulkomaisia kuin perheen sisäisiäkin adoptioita.

Adoptioneuvontaa antavat hyvinvointialueen sosiaalipalvelut ja luvan saaneet alan järjestöt. Neuvonnan päätteeksi sosiaalityöntekijä kirjoittaa kotiselvityksen, jonka perusteella Valviran yhteydessä toimiva adoptiolautakunta voi myöntää luvan kotimaiseen tai kansainväliseen adoptioon. Perheensisäisiin adoptioihin lautakunnan päätöstä ei tarvita.

Perheen sisäinen adoptio

Perheensisäisellä adoptiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa aviopuoliso adoptoi puolisonsa lapsen tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleva henkilö adoptoi puolisonsa lapsen. Toisin kuin adoptiossa yleensä, perheen sisäisessä adoptiossa, lapsen suhde biologiseen vanhempaan ei katkea. Juridisia vanhempia lapsella voi Suomen lain mukaan kuitenkin olla enintään kaksi.

Kuka voi adoptoida

Adoptio on mahdollinen 25 vuotta täyttäneille joko avioliitossa oleville tai yksinäisille henkilöille. Hakijan ja adoptoitavan välinen ikäero voi olla enintään 45 vuotta silloin, kun adoptoitava on alaikäinen. Hakija ei pääsääntöisesti saa myöskään olla yli 50-vuotias. Poikkeuksia ikärajoihin tuovat erityisesti perheen sisäiset adoptiot. Kohdemailla voi olla myös omia kriteereitään adoptioon liittyen.

Myös hakijan elämäntilanteen ja terveydentilan tulee olla sellainen, että hakija voi huolehtia lapsesta. Esimerkiksi vakava, etenevä sairaus voi olla este adoptiolle.

Kustannukset ja kesto

Vieraan lapsen adoptioprosessi voi kestää useamman vuoden. Etenkin kansainvälinen adoptio vaatii monen viranomaisen yhteistyötä niin lähettävässä kuin vastaanottavassakin maassa. Vaikka adoptioneuvonta on saajalle maksuton lakisääteinen palvelu, aiheutuu adoptiosta erilaisia muita kuluja ja palvelumaksuja. Ulkomaisen adoption hinta voi nousta kulujen, palvelumaksujen ja hakumatkojen kustannuksineen kohdemaasta riippuen, jopa 20 000 euroon.

Adoption vahvistaminen ja oikeusvaikutukset

Päätöstä adoption vahvistamisesta haetaan adoptioprosessin lopuksi tuomioistuimesta. Adoption vahvistaminen tuottaa lapselle juridisen sukulaissuhteen adoptiovanhempiinsa sekä heidän sukulaisiinsa. Näin syntyy oikeus mm. elatukseen ja perintöön. Samalla oikeudellinen suhde aiempiin vanhempiin ja sukulaisiin katkeaa.

Kun ulkomainen adoptio on pätevä Suomessa, saa alle 12-vuotias lapsi automaattisesti suomen kansalaisuuden. Yli 12-vuotias voi saada sen kansalaisuusilmoituksella.

Vahvistettua adoptiota ei voi pääsääntöisesti purkaa, mutta muutamassa erityistapauksessa adoptio ja sen oikeusvaikutukset voivat purkautua. Jos esimerkiksi adoptoitu ja adoptoija solmivat oikeusministeriön luvalla avioliiton tai rekisteröivät parisuhteensa tai jos lapsi adoptoidaan uuteen perheeseen.

Täysi-ikäisen adoptoiminen

Täysi-ikäinen aikuinenkin voidaan adoptoida perheeseen. Aikuisadoption vahvistamista haetaan käräjäoikeudesta. Adoptioon vaaditaan adoptoitavan suostumus. Aikuisadoption edellytykset ovat kuitenkin melko tiukat, eikä adoptiosta voikaan sopia kenen tahansa kanssa. Adoptoitavan on täytynyt alaikäisenä olla hakijan hoidettavana ja kasvatettavana. Vaihtoehtoisesti edellytetään, että hakijan ja adoptoitavan välille on syntynyt adoptoitavan alaikäisyyden aikana side, joka vastaa vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Tuomioistuin käyttää yksilöllistä harkintaa adoption edellytyksiä arvioidessaan.

Lue lisää adoptiosta: https://www.pelastakaalapset.fi/tukea-lapsille-ja-perheille/adoptiot/ ja https://interpedia.fi/kansainvalinen-adoptio/adoptio/

Lue lisää vanhemmuuslaista ja huoltajan juridisesta asemasta aiemmista blogeistamme: https://lakitoimistoalexia.fi/isyys-aitiys-ja-vanhemmuus/ ja https://lakitoimistoalexia.fi/vanhemmuus-ja-huoltajuus-erot/